tiistai 30. marraskuuta 2010

Liikaa pakkasta



Nojoo, ihminen ei näköjään ole mihinkään tyytyväinen. Kesällä oli liian kuuma ja nyt on liian kylmä.. Jos Chocolta kysytään ni se valitsis kaikesta huolimatta ne helteet. Stellasta en osaa sanoa, mutta kyllä se nauttii kun on lunta!! Lenkit tuntuu olevan välillä melkonen hermojen koettelemus. Choco kun ei mielellään olisi ulkona kun on kylmä ja tassuja paleltaa, mutta Stella taasen tekee sukelluksia hankeen ja muutenkin nauttii ulkonaolosta :)

Tänään ei päivällä ollut kuin -11 astetta pakkasta, joten päätin lähteä koirien kanssa metsään lenkille. Siellä Choco sentäs edes vähän innostui juoksemaan, kiitos Stellan :) ilman Stellaa tuo tuskin olis liikkunut miun vierestä mihinkään ;)

Lenkillä leikittiin piilosta koirien kanssa ja kyllä oli naurussa pitelemistä kun katseli sivusta niiden hakutouhuja. Mie siis menin piiloon siinä vaiheessa kun koirat olivat reilusti miun edellä, eikä nähneet että menin piiloon. Chocolle nää on tuttuja juttuja, mutta Stellalle ihan ensimmäinen kerta. Choco on ehkä vähän tyhmä näissä jutuissa, sillä tänäänkin se juoksi suoraan miun ohi ja yhdessä vaiheessa seisoi miun vieressä, eikä se reppana tajunnut miuta ollenkaan :D Viimeisen etsimisen voitti Stella. Ensimmäisillä kerroilla se vaan juoksi hölmönä Chocon perässä eikä tajunnu mikä on homman nimi, mutta viimosella kerralla sekin käytti omia aivojaan ja bongasi miut ennen Chocoa :)

Stellan kanssa ollaan pyritty käymään hallilla vähintään kerran viikossa. Stellan kanssa on kyllä mukava käydä touhuamassa. Mie käyn yleensä aina koirien kanssa kävelemässä ennen halliin menoa, mutta nykysin tuntuu välillä olevan hankalaa saada tuo nuorempi pois hallin pihasta. Sillä on niin kova hinku päästä halliin, että mikään muu ei meinaa kiinnostaa :) tätä asiaa en kyllä pistä pahakseni. Mieluummin koira jolla on kova hinku päästä halliin kuin sellanen jonka saa raahata sinne väkisin ;) Stella on todella nopea oppimaan ja se todellakin nauttii kun tehdään töitä yhdessä. Treeneissä lähinnä juostaan siivekkeiden välistä ja tutustutaan keppien ihmeelliseen maailmaan. Mie nyt kuitenkin päätin opettaa tuolle kepit verkkojen avulla vaikka tähän asti olen aina vannonut jotta minähän en niitä käytä! Niin ne mielipiteet muuttuu ;)

Viime sunnuntaina kävin Helsingissä pentunäyttelyssä katselemassa perropentuja. Erittäin hurmaavia kaikki. Paljon onnea taas Juusolle kasvattien menestyksestä!! Stellan veljenkin siellä bongasin, sillä se oli pentutokonäytöksessä mukana :) niin ihana, mutta kovin erilainen kuin Stella :) muita Stellan sisaruksia ei paikalla ollut, sillä näillä pikkusilla ei vielä ikä riittänyt kyseisiin skaboihin.


Stella, 4,5kk, 10,2kg, n. 40cm (?)

perjantai 19. marraskuuta 2010

Talvi tuli

Kuten kuvakin sen jo kertoo, on talvi saapunut nyt myös Lappeenrantaan. Ihana käydä lenkillä kun koirat ei likaannu :) Stella sekosi täysin kun pääsi ensimmäisen kerran pomppimaan lumihankeen. Kaikista paras juttu on hyppiä tasajalkaa hangessa. Hupsu otus :)

Nykyisin on muutenkin kiva seurata kun koirat juoksevat entistä enemmän yhdessä. Aikaisemmin se on ollut sitä että Choco ottaa Stellan kanssa alkuspurtin kun pääsevät irti ja sen jälkeen se on mennyt omia polkujaan, mutta varsinkin keskiviikkona kun käytiin pitkällä metsälenkillä, jaksoi mummo juosta Stellan kanssa melkein koko lenkin ajan :)

Koirien kokoero alkaa kääntymään. Silloin kun Stella tuli, oli Choco isompi, mutta nyt alkaa mummo jäämään koossa kakkoseksi :) Stella painoi viikko sitten 9,1kg ja korkeudesta ei havaintoa. Veikkaisin että n. 40cm :)

perjantai 12. marraskuuta 2010

Pentutapaaminen ja muuta höpinää

Keskiviikkoilta vietettiin Sipoossa Stellan kasvattajan luona. Kuuden aikaan päästiin perille ja heti seittemältä alkoi pentutapaaminen. Olipas erittäin mukavaa nähdä Stellan kahta veljeä. Pakko kyllä myöntää että nää kaksi veljeä oli ihan erilaisia kuin Stella. Stella oli jokseenkin energisempi ja villimpi kuin nämä kaksi muuta. Paikalla oli myös muutama muu vanhempi pentu. Jos oikein muistan ni kaikki koirat yhtä lukuunottamatta olivat tämän vuoden pentuja. Melkoisia kokoeroja koirilla oli, vaikkakin ikäerot oli vain muutamia kuukausia.

Illan aikana Stella löysi oman elämäntehtävänsä. Stella oli kuulemma jo ihan pikkuisena piinannut tätä samaa koiraa, jota se piinasi nytkin koko illan. Paikalla oli yksi koira jota ei voinut päästää kokonaan irti, vaan koiralle jätettiin hihna, ja annettiin juosta hihna perässään. Noh, Stellahan innostui ja roikkui koko illan ko. koiran hihnassa kiinni. Toinen koira kun oli isompi ja päätti tehdä tiukan käännöksen vauhdissa, lensi Stella aina välillä komeassa kaaressa, mutta ei voinut päästää hihnasta irti :) taistelutahtoa siis tytöltä löytyy ;)

Illan aikana harjoiteltiin myös näyttelyjuttuja. Koirat piti seisottaa rivissä ja joku kävi koiria kopeloimassa. Stella seisoi nätisti, mutta maltti neidiltä puuttuu. Kaikki ihmiset kun ovat niiiiin ihania ja niitä pitäisi päästä tervehtimään. Tovi kun oltiin seisty, Stella tuumasi että paikallaanolo ei ole minua varten ja hilluminen alkoi. Tässä on siis asia jota täytyy treenata oikein urakalla. Varokaa vaan treenikaverit, saatatte joutua hallilla leikkimään tuomaria ;)

Pentutapaamisen jälkeen mentiin vielä kasvattajan luo jutustelemaan ja kuten yleensäkin nämä koiraihmiset ovat niin kovin hiljaisia, pääsin lähtemään ajelemaan kotia päin "jo" yhdentoista jälkeen illalla ;) mutta mikäs siinä jutellessa hyvässä seurassa ja mielenkiintosista asioista. Kiitos Juusolle ja Marikalle! :) ja luojan kiitos mie en voi ottaa isoa koiraa kerrostaloon ;)

Monihan tietää et mie en erityisemmin ole näyttelyihmisiä. Mutta, tilanne on ehkä muuttumassa, ainakin jos miettii millä sivuilla mie olen viime päivinä vieraillut. Olen yrittänyt katsella mahdollisia näyttelyitä Stellalle :) haaveissa olisi että saisin vietyä Stellan pariin pentunäyttelyyn ennen lappeenrannan pääsiäisnäyttelyä. Silloin Stella onkin jo junnuiässä :)

Parin viime päivän aikana on ollut ilo huomata miten Chocon suhtautuminen Stellaan on muuttunut. Sisällä Choco on vielä jokseenkin melko tarkka asioista, mutta ulkona koirat juoksee jo kilpaa. Ihana katsella kuinka molemmat nauttivat kun saavat juoksennella yhdessä :)

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Mahtava mummo ja touhukas taapero

Tänään käytiin Chocon kanssa kisaamassa tämän vuoden viimeiset agilitykisat Imatralla. Ajattelin jo ennen rataantutustumista et onpas ihme kun ei jännitä, mut puolessa välissä rataantutustumista se jännitys iski. Iik!

Choco lähti radalle jo toisena, mistä en tykännyt yhtään, tai niin ainakin luulin. Yleensä Choco on superpallo kun sen hakee autosta, mutta nyt se oli yllättävän rauhallinen. Se on kyllä kummallinen koira, mitä enemmän miuta jännittää, sen rauhallisempi se on. Yrittää kait rauhotella miuta :) kovimmat paineet tuli ensimmäisestä rimasta, mutta nyt päätin tehdä niin kuin treeneissä, eli jätän sen vaan siihen enkä rupea miettimään mikä olisi sopiva kohta. Tämä toimi, rima ei tullut alas!! :)

Puomille asti päästiin suunnitelmien mukaan, mut sen jälkeen ei enää ohjaus ollut samanlaista kun rataantutustumisessa. Choco ei pysähtynyt kontaktille (koska en sitä siihen pysäyttänyt :D), joten en ehtinyt seuraavan hypyn taakse. Oli siis pakko ohjata toiselta puolelta, mikä ei ollut ollenkaan huono vaihtoehto. Putkelle vienti oli tökerö, koska siinä tuli ylimääräinen pyörähdys, mutta siitä eteenpäin meno oli sujuvaa ja maaliin tultiin tuloksella 0!! Sijoitus 2. Ja tämähän tarkoitti sitä että ensi kesän SM-nollat sekä MM-karsintanollat ovat kasassa :) tavoite saavutettu!!

Hyppyradalle päätin tsempata itseni uudelleen, sillä eihän arvokisoissakaan riitä että ensimmäinen rata onnistuu. Pitäähän sielläkin tsempata seuraaville radoille :) tämä oli siis hyvä harjoituksen paikka!!

Hyppyrata ei tuntunut rataantutustumisen jälkeen pahalta. Choco oli taas todella rauhallinen radalla lähtiessä. Tälläkään radalla ei ensimmäinen rima tippunut. JES! Vähän yli puolen välin päästiin erinomaisesti, mutta sitten Choco ei suostunutkaan irtoamaan eteenpäin ja kielto oli lähellä. Sain kuitenkin Chocon juuri ja juuri hypylle ja näinollen maaliin taaskin tuloksella 0, sijoitus 3. Hyppyradalla tuli ainoastaan kolme miinusaikaista nollaa :) kyllä miun mummokoira on taitava <3 paranee vanhetessaan<3

Ensi viikolla käydään vielä Tuijan treeneissä ja sen jälkeen Choco saa jäädä tauolle agilitystä :)

Myöskin Stella pääsi reissuun mukaan. Ensimmäisen kerran kun mentiin maneesiin sisälle, oli se jännä paikka, mutta toisella kerralla oli neliveto päällä jo maneesin suuntaan lähtiessä. Mahtava otus!! Pikkuasiat ei pelota ja kaikki ihmiset on ihania :)

Keskiviikkona lähdetäänkin käymään Stellan kasvattajan luona ja samalla päästään myös pentutapaamiseen mukaan :)

maanantai 1. marraskuuta 2010

Päivityksiä

Kuten blogin muuttunut otsikkokin jo kertoo, on laumaani ilmestynyt uusi jäsen :)

Olin varautunut pennun tuloon vasta ensi vuoden puolella, mutta Stella oli ollut neljä päivää eräässä perheessä ja sen jälkeen palautunut takaisin kasvattajalle. Eräänä iltana sitten puhelimeni soi ja miun ei tarvinut kauaa miettiä otanko Stellan luokseni vai en ;)

Stellahan on rodultaan Espanjanvesikoira ja luonteeltaan aivan mahtava. Energiaa löytyy ja into töiden tekoon on erittäin kova. Kaikkea pientä kivaa ollaan touhuiltu ja aina hommat tehdään kovalla innolla :) kasvattaja sanoikin että tämä on koira joka on syntynyt työkoiraksi, eikä sohvakoiraksi. Ja tämän viikon yhteiselon jälkeen olen ihan tismalleen samaa mieltä. Jos Stellalle ei keksi tarpeeksi tekemistä, iskeytyy hampaat ihan mihin sattuu! Melkoinen ADHD! Mie olen pitänyt Anaa aina energisenä, mutta pakko myöntää että nyt on löytynyt Analle voittaja :D

Stella on siis mitä mainioin otus ja nyt kun löydän oikeat koulutusmetodit, uskon että tuosta koirasta tulee erittäin hyvä harrastuskaveri! :)





Molemmat kuvat on ottanut Kai Karuveha

Viikonloppu vietettiin Jämsänkoskella. Mielenkiinnolla odotin Stellan ensikohtaamista isäni Dogo Argentinojen kanssa. Koirien ensisuhtautuminen meni aivan toisinpäin kun olin etukäteen ajatellut, mutta mikä parasta, isäni koirat ottivat Stellan yllättävän hyvin vastaan. Stellaa kylläkin hieman jännitti noin isot koirat, mutta ennen kotiinlähtöämme oli koirien mielenkiinto molemminpuolista :)

Choco on vieläkin vähän sitä mieltä että onko tuon pakko asua täällä, mutta silti yllätyin kuinka nopeasti Choco Stellan hyväksyi. Välillä meinaa Chocolla mennä hermot kun Stella lähentelee liikaa, mutta ulkona on molemmilla hauskaa kun on kaveri jonka kanssa juosta.