Juu, niinhän siinä kävi että Choco pääsi viime sunnuntaina pitkästä aikaa mätsäriin. En edes muista koska viimeksi olisi koiruus mätsärissä käynyt. Iida halusi viedä jonkun koiran kehää, ja kun tuo toinen koiruus oli jo "varattu", niin annoin Chocon Iidan esiteltäväksi.
Hienosti Choco kehässä liikkui. Iida kun ensi kertaa oli kehässä niin taisi vähän jännittää, mutta silti meni todella upeasti. Chocon pöytäkäyttäytymistä jännitin itse eniten, mutta yllättävän hienosti Choco antoi tuomarin katsoa hampaat. Hieman yritti päätä kääntää pois, mutta luovutti sitten kun huomasi että se tuomari ne hampaat katsoo! :)
Loppujen lopuksi Choco olikin veteraanien 4. Hienoa Iida ja Choco!
Noh, pääsihän Choco kyllä agiliitämäänkin tuolla mätsärin ohella. Tapahtuman järjestäjä Steinerkoulu pyysi Lappeenrannan Agility Urheilijoilta agilitynäytöstä, ja mehän tottakai suostuttiin. Ei ihan kyllä homma siellä toiminut, mutta näytökset saatiin pidettyä ja Choco sai samalla hyvää treeniä. Josko sitä kesäkuun lopussa uskaltautus kisaamaan taas pitkästä aikaa :)
Ensi viikon alussa lähdetäänkin reissuun. Tai Ana jää kotiin, mutta Choco pääsee opettelemaan asuntoauto elämää kun iskä tulee hakemaan meitä maanantaina ja tiistaina lähdetään sitten autoilemaan. Perjantaina viimeistään olisi tarkoitus mennä Jämsänkoskelle ja siellä sitten aattelin ottaa oikein kunnon tehotreeniä agilityssä. Jos muutamana päivänä kävis treenailemassa ja taisinhan mie lupautua pitämään jonkinmoista agilitykurssiakin siellä :)
lauantai 30. toukokuuta 2009
lauantai 23. toukokuuta 2009
Choco ja vuoden vanha Ana
Kerrotaanpas nyt hieman Chocon ja Anan ensimmäisestä vuodesta yhdessä.
Ensin hieman taustaa. Anahan syntyi 23.5.2008 Mikkelissä Fannimerin kennelissä. Meille Ana muutti 13.7.2008.
Kotipihaan kun saavuttiin Mikkelin reissulta hain Chocon tutustumaan Anaan, mutta eihän tuo koiruus ollu sitä huomaavinaankaan. Katseli ihan muuaalle, ja hyvä ettei Anaa tallonut allensa kun ei yhtään voinut katsoa alaspäin.
Sisällä Choco oli sitä mieltä että mitä hittoa tuo pentu tekee HÄNEN kodissaan ja HÄNEN pedillään. Olihan Analla omakin peti, mutta eihän se ole yhtä kiva kuin se missä on jo toisen koiran hajuja enemmän :) ja tottakai toisen oma on aina parempi kuin se mikä itselle on tarkoitettu ;) Choco kyllä hyvin väisteli Anaa, vaikka mie olisin toivonut asian olevan ehkä toisinpäin. Nimittäin jos Choco makasi omalla pedillään ja Ana oli menossa siihen myös, lähti Choco pois ja näinollen Ana sai nukkua Chocon pedillä.
Muutaman murahduksenkin Ana taisi ensimmäisenä iltanaan kuulla ja sitä samaa on jatkunut tähän päivään saakka. Ei olisi päivää ettei Choco jostain Analle suutu. Tosin miun mielestä tuo ärinä ja murina on ihan turhanpäivästä lätinää. Ana vaan on niin kiltti että heittää vaan selälleen Chocon eteen kun se murahtaa.
Alussa yritin saada koiria samaan kuvaan, mutta tämän lähemmäksi ei Choco suostunut Anaa menemään. Samalla näkee myös koirien kokoaeroa. Nykysin ne kyllä on lähes samankokoiset. Voi parin millin ero ehkä olla, mutta ihan selvä medihän tuo Ana onneksi on :)
Tässä kuvassa Ana toista päivää meillä
(Huomatkaa tuo Chocon hyvinkin murhaava katse ;) )
Tämä kuva viime vuoden syyskuulta
Tämä kuva taasen joulukuulta
Ja tänään tilanne tämä :)
Päivästä toiseen tuntui koirien yhteiselo olevan aivan samanlaista. Choco ei Anaa ollut huomaavinaankaan ja hieman äristiin ja puristiin. Minkäänlaista leikkiä ei koirilla Anan pikkupentu vaiheessa ollut, koska Chocohan on tunnetusti niin tylsä ettei leikkiä osaa. Eihän se ymmärrä mistään leluista yhtään mitään, eikä oikein koskaan ole osannut muiden koirienkaan kanssa leikkiä. Ainahan se on poliisina välissä kun muut leikkii, mutta ei osaa osallistua leikkiin mukaan.
Ana kun hieman kasvoi, alkoi koirilla olemaan takaa-ajoleikkejä. Aluksi Ana ei niistä tykännyt kun Choco nyt oli vähän kovakourainen. Aina kun Anan sai kiinni, oli kiva vähän pentua pöllyyttää ja sen jälkeen Ana pinkoikin karkuun minkä jaloistaan pääsi. Nykysin on kyllä mukava katsella kun koirat päästää metsässä irti, juostaan pari kiekkaa kilpaa ja äristään länderimäistä leikkiärinää. Sen jälkeen enää on kyllä turha yrittää saada Chocoa enää juoksemaan. Välillä se saattaa innostua, mutta useimmiten ensimmäisten pyrähdysten jälkeen on huomattavasti mukavampi vain haistella ja kulkea omaa tahtia eteenpäin. Kaippa siitä on jo vanha tulossa :)
Se hyvä puoli tuossa on kun Choco ei leluilla tykkää leikkiä että ei niistä ainakaan tule mitään riitaa koirien kesken. Kyllä Ana saa ihan rauhassa leluillaan yksin leikkiä. Välillä kyllä pitää Chocon murahtaa jos Anan leikit meinaa liian rajuiksi käydä tai sitten jos se tulee liian lähelle leikkimään :)
Kyllä tuo Ana vaan on ihan mahottoman ihana! Luonteeltaan todella mahtava. Ei pelkää juuri mitään ja kaikki ihmiset ovat ihania. Ja odottakaahan vain agilityssä medikoirat. Täältä tulee melkonen tykki radoille! :) Voi kyllä että tuo tuleva uusi ohjaaja voi olla hieman hukassa nopean koiran kanssa aivan niinkuin minäkin aina välillä Chocon kanssa! :D
Me Chocon kanssa onnittelemme kaunista ja ihanaa Anaa 1-vuotis synttäreiden kunniaksi!!!
Ensin hieman taustaa. Anahan syntyi 23.5.2008 Mikkelissä Fannimerin kennelissä. Meille Ana muutti 13.7.2008.
Kotipihaan kun saavuttiin Mikkelin reissulta hain Chocon tutustumaan Anaan, mutta eihän tuo koiruus ollu sitä huomaavinaankaan. Katseli ihan muuaalle, ja hyvä ettei Anaa tallonut allensa kun ei yhtään voinut katsoa alaspäin.
Sisällä Choco oli sitä mieltä että mitä hittoa tuo pentu tekee HÄNEN kodissaan ja HÄNEN pedillään. Olihan Analla omakin peti, mutta eihän se ole yhtä kiva kuin se missä on jo toisen koiran hajuja enemmän :) ja tottakai toisen oma on aina parempi kuin se mikä itselle on tarkoitettu ;) Choco kyllä hyvin väisteli Anaa, vaikka mie olisin toivonut asian olevan ehkä toisinpäin. Nimittäin jos Choco makasi omalla pedillään ja Ana oli menossa siihen myös, lähti Choco pois ja näinollen Ana sai nukkua Chocon pedillä.
Muutaman murahduksenkin Ana taisi ensimmäisenä iltanaan kuulla ja sitä samaa on jatkunut tähän päivään saakka. Ei olisi päivää ettei Choco jostain Analle suutu. Tosin miun mielestä tuo ärinä ja murina on ihan turhanpäivästä lätinää. Ana vaan on niin kiltti että heittää vaan selälleen Chocon eteen kun se murahtaa.
Alussa yritin saada koiria samaan kuvaan, mutta tämän lähemmäksi ei Choco suostunut Anaa menemään. Samalla näkee myös koirien kokoaeroa. Nykysin ne kyllä on lähes samankokoiset. Voi parin millin ero ehkä olla, mutta ihan selvä medihän tuo Ana onneksi on :)
Tässä kuvassa Ana toista päivää meillä
(Huomatkaa tuo Chocon hyvinkin murhaava katse ;) )
Tämä kuva viime vuoden syyskuulta
Tämä kuva taasen joulukuulta
Ja tänään tilanne tämä :)
Päivästä toiseen tuntui koirien yhteiselo olevan aivan samanlaista. Choco ei Anaa ollut huomaavinaankaan ja hieman äristiin ja puristiin. Minkäänlaista leikkiä ei koirilla Anan pikkupentu vaiheessa ollut, koska Chocohan on tunnetusti niin tylsä ettei leikkiä osaa. Eihän se ymmärrä mistään leluista yhtään mitään, eikä oikein koskaan ole osannut muiden koirienkaan kanssa leikkiä. Ainahan se on poliisina välissä kun muut leikkii, mutta ei osaa osallistua leikkiin mukaan.
Ana kun hieman kasvoi, alkoi koirilla olemaan takaa-ajoleikkejä. Aluksi Ana ei niistä tykännyt kun Choco nyt oli vähän kovakourainen. Aina kun Anan sai kiinni, oli kiva vähän pentua pöllyyttää ja sen jälkeen Ana pinkoikin karkuun minkä jaloistaan pääsi. Nykysin on kyllä mukava katsella kun koirat päästää metsässä irti, juostaan pari kiekkaa kilpaa ja äristään länderimäistä leikkiärinää. Sen jälkeen enää on kyllä turha yrittää saada Chocoa enää juoksemaan. Välillä se saattaa innostua, mutta useimmiten ensimmäisten pyrähdysten jälkeen on huomattavasti mukavampi vain haistella ja kulkea omaa tahtia eteenpäin. Kaippa siitä on jo vanha tulossa :)
Se hyvä puoli tuossa on kun Choco ei leluilla tykkää leikkiä että ei niistä ainakaan tule mitään riitaa koirien kesken. Kyllä Ana saa ihan rauhassa leluillaan yksin leikkiä. Välillä kyllä pitää Chocon murahtaa jos Anan leikit meinaa liian rajuiksi käydä tai sitten jos se tulee liian lähelle leikkimään :)
Kyllä tuo Ana vaan on ihan mahottoman ihana! Luonteeltaan todella mahtava. Ei pelkää juuri mitään ja kaikki ihmiset ovat ihania. Ja odottakaahan vain agilityssä medikoirat. Täältä tulee melkonen tykki radoille! :) Voi kyllä että tuo tuleva uusi ohjaaja voi olla hieman hukassa nopean koiran kanssa aivan niinkuin minäkin aina välillä Chocon kanssa! :D
Me Chocon kanssa onnittelemme kaunista ja ihanaa Anaa 1-vuotis synttäreiden kunniaksi!!!
sunnuntai 10. toukokuuta 2009
Heran luonnetesti
Juu, siis tämä luonnetesti oli jo 26.4., mutta siitä kirjoittaminen on hieman jäänyt :)
Himoksessa järjestettiin 26.4. joku luonnetestituomareiden koulutustilaisuus, ja siten Heralle tuli mahdollisuus osallistua kyseiseen testiin. Epävirallinenhan tuo oli, mutta ei Heran kanssa ole asiaa viralliseen testiin kun korvat on typistetty :/ Oli kyllä mukava saada tietää ehkä hieman lisää Herasta. Herahan on käynyt myös ruotsalaisen MH-testin, mutta nyt on sitten tulokset molemmista :)
Alunperin Tiinan piti Hera tuonne luonnetestiin viedä, mutta töidensä takia jäi sitten väliin ja näinollen mie sain mahdollisuuden viedä Heran sinne. Pitkään haaveilin että olisin Chocon luonnetestiin vienyt, mutta nyt jo ikä tuli vastaan, mutta pääsinpä kuitenkin Heran kanssa testiä kokeilemaan.
Paikalle kun mentiin, oli kaikki jo testipaikalla valmista. Tuomaria taisi hieman Heran kanssa "leikkiminen" jännittää kun käski laittaa pannan niin tiukalle kuin mahdollista. Itestä tuntu että panta ei edes pyöriny Heran kaulassa sen jälkeen, mutta ymmärsin kyllä tuomarin mahdollisen pelon :)
En nyt tarkkaa suoritusjärjestystä muista, mutta ensiksi tuomari leikki koiran kanssa. Lähtihän Hera leikkimään, mutta ei niin kovin innoissaan asiasta ollut. Saatto kepistä välillä päästää irti ja miettiä että leikkiskös vielä. Tuomari kumminkin koiraa kehui, mutta huomautti myös koiran aika-ajoin tulevasta "innottomuudesta". Mutta sellainen Hera on :)
Kelkka oli kyllä jännä juttu :) tai no, miten sen nyt ottaa. Jos koira ensin muutaman kerran haukahtaa ja sen jälkeen menee jo muina miehinä kelkan luo, ei varmaan kovin jännä juttu kumminkaan ollut. Maasta ilmaan pompahtava haalari ei paljoa koiraa hätkäyttäny. Hera katto ihan siihen malliin että jaa, tuollanen juttu tuolta tuli ja jatko matkaansa eteenpäin. Tynnyrissäkään ei ollut mitään pelottavaa. Hera vaan vilkaisi taakseen ryminän alettua ja kävi tynnyriä haistamassa ja that's it.
Sitten toinen tuomareista yritti "hyökätä" miun kimppuun. Hera oli oikein esimerkillinen dogo. Ei minkäänlaista halua hyökätä tuomarin kimppuun. Haukkui miun vierellä kyllä kokoajan, mutta hihna löysällä, eikä minkäänlaista tarvetta "hyökkiä" tuomaria kohti. Tästä Hera sai todella paljon kehuja. Tuomarin mielestä näin kuuluu toimiakin :)
Pimeä huone oli ehkä koko testin hauskin juttu :D Hera kun tunnetusti on melkoinen blondi, oli tästä odotettavissa erittäin hauska osuus. Mie menin tolpan taakse nojatuoliin istumaan ennenkuin Hera päästettiin huoneeseen. Ihan yllättävän hyvin Hera lähti miuta haeskelemaan, mutta jossain vaiheessa epätoivo yllätti koiran. Hera yritti haukkumalla saada apua, mutta tuomarit oli tylsiä eikä auttaneet toista hädässä ;) Hera rymisteli niin kovaa ettei edes miun niiskautuksia tai kuiskauksia kuullut, mutta loppujen lopuksi mie sitten sieltä nojatuolista löydyinkin.
Seuraavaksi koira piti jättää seinään kiinni ja miun mennä piiloon. Toinen tuomareista "hyökkäsi" koiraa kohti ja arvioi kuinka koira reagoi. Hera olisi kovasti halunnut lähteä miun perään kun oli kuulemma yrittänyt hihnaa purra poikki, mutta pysyi kumminkin seinässä kiinni. Hihna oli niin lyhyt että Hera ei mahtunut kääntymään vaan joutui kokoajan seistä kylki kiinni seinässä :/ Tuomari hyökkäs, Hera haukkui ja sen jälkeen tuomari jo silittelikin koiraa. Mie tätä osiota vähän jännitin, kun tiesin että "hyökkäyksen" jälkeen tuomari menee koiraa silittämään. Mie kun tulin piilosta, oli siis tuomari Heran luona, mutta Hera ei oikein tainnut tilanteesta tykätä kun seisoi selkä kohti tuomaria. Ei kumminkaan tuomaria syönyt :)
Viimeisenä osiona oli ampuminen ja siitäkään Hera ei ollut moksiskaan. Ensimmäisen laukauksen jälkeen Hera katteli äänentulon suuntaan ja näytti miettivän että ketähän ammuttiin. Toisen laukauksen kohdalla Hera vaan istuskeli ja katteli lintuja :)
Tässä vielä pisteet:
Toimintakyky +2 (hyvä)
Terävyys +1 (pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +3 (kohtuullinen, hillitty)
Taisteluhalu +2 (kohtuullinen)
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +3 (vilkas)
Kovuus +3 (kohtuullisen kova)
Luoksepäästävyys +3 (hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)
Laukauspelottomuus +++ (laukausvarma)
Pisteet yht. 208
Hera sai todella paljon kehuja luonteestaan. Hera ei missään vaiheessa paineistunut testin aikana koska arvostelun kuuntelun aikana makoili maassa ja katseli ketä yleisöstä löytyy. Alussa koira nuoli tuomarin naaman ja korvat. On Hera vaan niin ihana koira!
Kuvia ja videota en testistä ole vieläkään saanut, mutta tässä pari kuvaa Herasta viime kesältä.
Himoksessa järjestettiin 26.4. joku luonnetestituomareiden koulutustilaisuus, ja siten Heralle tuli mahdollisuus osallistua kyseiseen testiin. Epävirallinenhan tuo oli, mutta ei Heran kanssa ole asiaa viralliseen testiin kun korvat on typistetty :/ Oli kyllä mukava saada tietää ehkä hieman lisää Herasta. Herahan on käynyt myös ruotsalaisen MH-testin, mutta nyt on sitten tulokset molemmista :)
Alunperin Tiinan piti Hera tuonne luonnetestiin viedä, mutta töidensä takia jäi sitten väliin ja näinollen mie sain mahdollisuuden viedä Heran sinne. Pitkään haaveilin että olisin Chocon luonnetestiin vienyt, mutta nyt jo ikä tuli vastaan, mutta pääsinpä kuitenkin Heran kanssa testiä kokeilemaan.
Paikalle kun mentiin, oli kaikki jo testipaikalla valmista. Tuomaria taisi hieman Heran kanssa "leikkiminen" jännittää kun käski laittaa pannan niin tiukalle kuin mahdollista. Itestä tuntu että panta ei edes pyöriny Heran kaulassa sen jälkeen, mutta ymmärsin kyllä tuomarin mahdollisen pelon :)
En nyt tarkkaa suoritusjärjestystä muista, mutta ensiksi tuomari leikki koiran kanssa. Lähtihän Hera leikkimään, mutta ei niin kovin innoissaan asiasta ollut. Saatto kepistä välillä päästää irti ja miettiä että leikkiskös vielä. Tuomari kumminkin koiraa kehui, mutta huomautti myös koiran aika-ajoin tulevasta "innottomuudesta". Mutta sellainen Hera on :)
Kelkka oli kyllä jännä juttu :) tai no, miten sen nyt ottaa. Jos koira ensin muutaman kerran haukahtaa ja sen jälkeen menee jo muina miehinä kelkan luo, ei varmaan kovin jännä juttu kumminkaan ollut. Maasta ilmaan pompahtava haalari ei paljoa koiraa hätkäyttäny. Hera katto ihan siihen malliin että jaa, tuollanen juttu tuolta tuli ja jatko matkaansa eteenpäin. Tynnyrissäkään ei ollut mitään pelottavaa. Hera vaan vilkaisi taakseen ryminän alettua ja kävi tynnyriä haistamassa ja that's it.
Sitten toinen tuomareista yritti "hyökätä" miun kimppuun. Hera oli oikein esimerkillinen dogo. Ei minkäänlaista halua hyökätä tuomarin kimppuun. Haukkui miun vierellä kyllä kokoajan, mutta hihna löysällä, eikä minkäänlaista tarvetta "hyökkiä" tuomaria kohti. Tästä Hera sai todella paljon kehuja. Tuomarin mielestä näin kuuluu toimiakin :)
Pimeä huone oli ehkä koko testin hauskin juttu :D Hera kun tunnetusti on melkoinen blondi, oli tästä odotettavissa erittäin hauska osuus. Mie menin tolpan taakse nojatuoliin istumaan ennenkuin Hera päästettiin huoneeseen. Ihan yllättävän hyvin Hera lähti miuta haeskelemaan, mutta jossain vaiheessa epätoivo yllätti koiran. Hera yritti haukkumalla saada apua, mutta tuomarit oli tylsiä eikä auttaneet toista hädässä ;) Hera rymisteli niin kovaa ettei edes miun niiskautuksia tai kuiskauksia kuullut, mutta loppujen lopuksi mie sitten sieltä nojatuolista löydyinkin.
Seuraavaksi koira piti jättää seinään kiinni ja miun mennä piiloon. Toinen tuomareista "hyökkäsi" koiraa kohti ja arvioi kuinka koira reagoi. Hera olisi kovasti halunnut lähteä miun perään kun oli kuulemma yrittänyt hihnaa purra poikki, mutta pysyi kumminkin seinässä kiinni. Hihna oli niin lyhyt että Hera ei mahtunut kääntymään vaan joutui kokoajan seistä kylki kiinni seinässä :/ Tuomari hyökkäs, Hera haukkui ja sen jälkeen tuomari jo silittelikin koiraa. Mie tätä osiota vähän jännitin, kun tiesin että "hyökkäyksen" jälkeen tuomari menee koiraa silittämään. Mie kun tulin piilosta, oli siis tuomari Heran luona, mutta Hera ei oikein tainnut tilanteesta tykätä kun seisoi selkä kohti tuomaria. Ei kumminkaan tuomaria syönyt :)
Viimeisenä osiona oli ampuminen ja siitäkään Hera ei ollut moksiskaan. Ensimmäisen laukauksen jälkeen Hera katteli äänentulon suuntaan ja näytti miettivän että ketähän ammuttiin. Toisen laukauksen kohdalla Hera vaan istuskeli ja katteli lintuja :)
Tässä vielä pisteet:
Toimintakyky +2 (hyvä)
Terävyys +1 (pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +3 (kohtuullinen, hillitty)
Taisteluhalu +2 (kohtuullinen)
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +3 (vilkas)
Kovuus +3 (kohtuullisen kova)
Luoksepäästävyys +3 (hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)
Laukauspelottomuus +++ (laukausvarma)
Pisteet yht. 208
Hera sai todella paljon kehuja luonteestaan. Hera ei missään vaiheessa paineistunut testin aikana koska arvostelun kuuntelun aikana makoili maassa ja katseli ketä yleisöstä löytyy. Alussa koira nuoli tuomarin naaman ja korvat. On Hera vaan niin ihana koira!
Kuvia ja videota en testistä ole vieläkään saanut, mutta tässä pari kuvaa Herasta viime kesältä.
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
Tunnustusta, tunnustusta..
Saatiin tällainen mukava tunnustus Leevin, Laran ja Rucan blogista :) Kiitos erittäin paljon ;)
Ja kuten säännöt vaativat, annan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:
1. Karoonan
2. Kiara
3. Welmuset
Ja kuten säännöt vaativat, annan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:
1. Karoonan
2. Kiara
3. Welmuset
Awardin säännöt:
1. Kopioi Kreativ Blogger palkintologo blogiisi
2. Tee linkki hänen blogiinsa keltä tunnustuksen sait
3. Anna tunnustusta 3:lle muulle blogille
4. Lisää blogiisi linkit heidän blogeihinsa
5. Jätä heidän blogeihinsa kommentti, että tietävät saaneensa tunnustusta.
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
Choco 8-vuotta!!
Onpas aika mennyt huisin nopeasti. Choco on jo 8-vuotias! Vasta hetki sittenhän se oli pieni pallero joka kirmaili sisaruksiensa kanssa meidän takapihalla.
Paljon onnea Rakas Choco! Olet minulle erittäin tärkeä!
Mitään erityistä muutosta en kyllä Chocossa ole iän tulon myötä huomannut, mutta hieman köpö siitä on tullut. Rappuset mennään ylös todella rauhallisesti ja ulkonakaan ei kyllä kauhiasti mitään turhia kiekuroita tehdä. Anan kanssa on kiva välillä juosta kilpaa, mutta muuten on kiva vaan mennä omaa tahtia eteenpäin.
Nyt kun lumet suli ja aurinko paistaa, on Choco onnellinen. Ulkona on kiva köllötellä koko päivä ja ottaa aurinkoa. Mie yritän sitä välillä siirtää varjoon, mutta takaisin saan vain vihaisen mulkaisun ja niinhän tuo tepastelee takaisin auringon paisteeseen :)
Agility sujuu vielä vallan mainiosti, mitä nyt ohjaaja on hukassa aina välillä :)
Mitään erityisiä synttärikuvia en jaksanut alkaa ottamaan, mutta tässä pari räpsäisyä tältä päivältä
Pihalla nautiskeltiin auringon lisäksi myös herkkuluusta.
Anakin sai omansa
Toivotamme Chocon kanssa kaikille sisaruksille oikein mahtavaa syntymäpäivää!! Toivomme myös kaikille monia hyviä vuosia vielä lisää! Myös pilven reunalle matkannut Siiri-sisko on ikuisesti ajatuksissamme!
Paljon onnea Rakas Choco! Olet minulle erittäin tärkeä!
Mitään erityistä muutosta en kyllä Chocossa ole iän tulon myötä huomannut, mutta hieman köpö siitä on tullut. Rappuset mennään ylös todella rauhallisesti ja ulkonakaan ei kyllä kauhiasti mitään turhia kiekuroita tehdä. Anan kanssa on kiva välillä juosta kilpaa, mutta muuten on kiva vaan mennä omaa tahtia eteenpäin.
Nyt kun lumet suli ja aurinko paistaa, on Choco onnellinen. Ulkona on kiva köllötellä koko päivä ja ottaa aurinkoa. Mie yritän sitä välillä siirtää varjoon, mutta takaisin saan vain vihaisen mulkaisun ja niinhän tuo tepastelee takaisin auringon paisteeseen :)
Agility sujuu vielä vallan mainiosti, mitä nyt ohjaaja on hukassa aina välillä :)
Mitään erityisiä synttärikuvia en jaksanut alkaa ottamaan, mutta tässä pari räpsäisyä tältä päivältä
Pihalla nautiskeltiin auringon lisäksi myös herkkuluusta.
Anakin sai omansa
Toivotamme Chocon kanssa kaikille sisaruksille oikein mahtavaa syntymäpäivää!! Toivomme myös kaikille monia hyviä vuosia vielä lisää! Myös pilven reunalle matkannut Siiri-sisko on ikuisesti ajatuksissamme!
maanantai 13. huhtikuuta 2009
Anan ensimmäinen näyttely
Chocon blogihan tämä on, mutta mainitaan nyt silti Anan ensimmäisestä näyttelystä täälläkin :)
Pääsiäisenä siis järjestettiin jo perinteeksi tullut Lappeenrannan pääsiäisnäyttely johon Anakin pääsi ensimmäistä kertaa esiintymään. Paikalla oli yhteensä kahdeksan länderiä - Anan veljet Ruca ja Rasse, Anan sisko Raisu ja sitten vielä Gabriel, Timon, Padi ja Siru.
Oli todella ihanaa nähdä Anan sisaruksia pitkästä aikaa :) Kyllä se Ana näytti niin pieneltä ruipelolta verrattuna sisaruksiinsa. Mietittiin että kehässä kun tuomari kysyi koirien ikää, olisi Anaa voinut ihan hyvin sanoa parikin kuukautta nuoremmaksi ;)
Mutta itse näyttelyyn. Ensinhän kehässä pyörähti Anan velipojat ja Rasse saikin EH:n ja Ruca H:n. Sitten olikin Gabrielin, Timonin ja Padin vuoro mennä kehään. Tulokseksi Padi EH:n ja ykkösen, Gabriel EH:n ja kakkosen ja Timon H:n.
Sitten miulla alkoi hiki nousta pintaan kun jännitti niin kovin Anan ensimmäinen esiintyminen kehässä, mutta ihan turhaan jännitin. Ana esiintyi todella upeasti ja oli ihan älyttömän reipas. Tuomarin tutkiessa Anaa pöydällä päätti Ana hurmata tuomarin parilla pusulla ja tuomariakin alkoi naurattamaan ja tokaisikin sitten että tämähän on ihan tuomarin nuoleskelua ;)
Noh, loppujenlopuksi Ana tuli kehästä ERI:n ja Raisu EH:n kanssa pois. Vielä Siru oli jäljellä ja kehästä Siru nappasi EH:n tai H:n. Tästä en nyt ole aivan varma.
Tässä vaiheessa jo uskalsin alkaa hehkuttamaan kun tiesin että kukaan muu ei sitä kaunista vaaleanpunaista nauhaa saanut kuin meidän Ana. Pakkohan Anan vielä kehässä oli käydä arvostelulappunen sekä ROP-ruusuke että SERT-ruusuke hakemassa :) Hyvä Ana!
Ei olisi voinut näyttelyura paremmin alkaa! Sanoihan tuomari kyllä että Ana on vielä ihan keskenkasvuinen, mutta ikäisekseen erinomainen ;) Kyllä se meidän pikkuinen on söpö ;)
Tässä vielä Anan arvostelu:
ERI, JUK1, PN1, SERT, ROP
Tuomari: Leni Finne
Erinomaiset mittasuhteet, sopiva luusto, oikealinjainen nartun pää, lähes pyöreät silmät, hyvät korvat, hyvä kaula ja ylälinja, niukka eturinta, hieman pystyt lavat, ikäisekseen erinomainen rintakehä, hyvä väri. Karva voisi olla karkeampaa, erinomainen askelpituus, vispaa aavistuksen edestä.
Tässä vielä sisaruspotretti
Taaimmaisena Raisu, Raisun edessa Ruca, Rucan oikealla puolella Rasse ja Rassen edessä Ana
Pääsiäisenä siis järjestettiin jo perinteeksi tullut Lappeenrannan pääsiäisnäyttely johon Anakin pääsi ensimmäistä kertaa esiintymään. Paikalla oli yhteensä kahdeksan länderiä - Anan veljet Ruca ja Rasse, Anan sisko Raisu ja sitten vielä Gabriel, Timon, Padi ja Siru.
Oli todella ihanaa nähdä Anan sisaruksia pitkästä aikaa :) Kyllä se Ana näytti niin pieneltä ruipelolta verrattuna sisaruksiinsa. Mietittiin että kehässä kun tuomari kysyi koirien ikää, olisi Anaa voinut ihan hyvin sanoa parikin kuukautta nuoremmaksi ;)
Mutta itse näyttelyyn. Ensinhän kehässä pyörähti Anan velipojat ja Rasse saikin EH:n ja Ruca H:n. Sitten olikin Gabrielin, Timonin ja Padin vuoro mennä kehään. Tulokseksi Padi EH:n ja ykkösen, Gabriel EH:n ja kakkosen ja Timon H:n.
Sitten miulla alkoi hiki nousta pintaan kun jännitti niin kovin Anan ensimmäinen esiintyminen kehässä, mutta ihan turhaan jännitin. Ana esiintyi todella upeasti ja oli ihan älyttömän reipas. Tuomarin tutkiessa Anaa pöydällä päätti Ana hurmata tuomarin parilla pusulla ja tuomariakin alkoi naurattamaan ja tokaisikin sitten että tämähän on ihan tuomarin nuoleskelua ;)
Noh, loppujenlopuksi Ana tuli kehästä ERI:n ja Raisu EH:n kanssa pois. Vielä Siru oli jäljellä ja kehästä Siru nappasi EH:n tai H:n. Tästä en nyt ole aivan varma.
Tässä vaiheessa jo uskalsin alkaa hehkuttamaan kun tiesin että kukaan muu ei sitä kaunista vaaleanpunaista nauhaa saanut kuin meidän Ana. Pakkohan Anan vielä kehässä oli käydä arvostelulappunen sekä ROP-ruusuke että SERT-ruusuke hakemassa :) Hyvä Ana!
Ei olisi voinut näyttelyura paremmin alkaa! Sanoihan tuomari kyllä että Ana on vielä ihan keskenkasvuinen, mutta ikäisekseen erinomainen ;) Kyllä se meidän pikkuinen on söpö ;)
Tässä vielä Anan arvostelu:
ERI, JUK1, PN1, SERT, ROP
Tuomari: Leni Finne
Erinomaiset mittasuhteet, sopiva luusto, oikealinjainen nartun pää, lähes pyöreät silmät, hyvät korvat, hyvä kaula ja ylälinja, niukka eturinta, hieman pystyt lavat, ikäisekseen erinomainen rintakehä, hyvä väri. Karva voisi olla karkeampaa, erinomainen askelpituus, vispaa aavistuksen edestä.
Tässä vielä sisaruspotretti
Taaimmaisena Raisu, Raisun edessa Ruca, Rucan oikealla puolella Rasse ja Rassen edessä Ana
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Agilityä, agilityä
Chocolla oli mukava viikko tämä viikko kun pääsi kaksi kertaa treenaamaan agilityä. Toisella kerralla Anakin pääsi mukaan, ja voi että tyttö oli taitava :)
Ihan uskomatonta miten se voi nuo asiat osata, vaikka ei ole kuin kerran aikasemmin treenannut agilityä ihan kentällä. Ollaanhan myö keppejä treenattu kotosalla, mutta ne kaikki muut esteet. Putki ei jännittänyt yhtään, hypyt oli hanskassa. Pitää nyt tarkentaa että eihän meillä rimat ollut ylhäällä, mutta kumminkin. Kepit meni suht sujuvasti kun oma käsi vain pysyi mukana menossa, puomi meni hienosti ja keinuakin uskallettiin kokeilla. Keinu oli kyllä vähän jännä, mutta mitäpä tuo koira ei namin eteen tekisi? Vähän kun houkutteli ja heilutteli namia, meni Ana nätisti ja suhteellisen reippaastikin keinun päähän asti :) Aivan uskomatonta!
Kenties verissä nämä agilitytaidot? ;)
Chocon treenit meni myöskin todella hienosti molemmilla kerroilla. Olen todella tyytyväinen tällä hetkellä kontakteihin. Choco pysähtyy todella kuuliaisesti kaikilla esteillä kontaktille vaikka itse jatkankin matkaa eteenpäin. Yksi sana ja Choco kökkii kontaktilla niin kauan kun sille antaa luvan tulla pois sieltä :) Jee, vihdoinkin joku juttu alkaa sujumaan!!
Ja hypyilläkään ei tunnu enää olevan mitään ongelmaa. Itse jos ohjaan hölmösti, rima tipahtaa, mutta muuten tosi nätisti pysyy rimat ylhäällä vaikka vauhtia onkin vaikka muille jakaa. Kaippa se koira sitten oikeasti viisastuu vanhetessaan? ;)
Ainiin, ja pitää nyt tämä vielä tänne kertoa vaikkei mitään oikeasti tapahtunutkaan. Ana ja Choco meinasi ensimmäistä kertaa ottaa yhteen tuossa yhtenä iltana. Normaalistihan Ana alistuu/ei ymmärrä sitä kun Choco sille murisee. Ana vain innostuu tuosta murinasta. Noh, sitten yksi päivä oli luita tuossa koirien pedillä ja Choco niitä sitten "suojeli" Analta ja tapansa mukaan murisi. Sitten yht'äkkiä Anankin huumorintaju loppui ja alkoi rähisemään Chocolle takaisin. Siinä olisi ollut mahdollisesti yhteenoton paikka jos ei oltaisi istuttu ihan vieressä. Choco kun ei nimittäin yhtään siedä/kestä sitä että joku käy sille murisemaan. Tämän jälkeen koirat kyräilivät toisiaan vielä aamullakin, mutta sitten asia olikin jo unohdettu ja ulkona juostiin kilpaa ihan niinkuin ennenkin :) Onneksi mitään ei tapahtunut!
Nyt iloista pääsiäistä kaikille ja me täällä jännitämme Anan sunnuntaista ensimmäistä näyttelyä! :)
Ihan uskomatonta miten se voi nuo asiat osata, vaikka ei ole kuin kerran aikasemmin treenannut agilityä ihan kentällä. Ollaanhan myö keppejä treenattu kotosalla, mutta ne kaikki muut esteet. Putki ei jännittänyt yhtään, hypyt oli hanskassa. Pitää nyt tarkentaa että eihän meillä rimat ollut ylhäällä, mutta kumminkin. Kepit meni suht sujuvasti kun oma käsi vain pysyi mukana menossa, puomi meni hienosti ja keinuakin uskallettiin kokeilla. Keinu oli kyllä vähän jännä, mutta mitäpä tuo koira ei namin eteen tekisi? Vähän kun houkutteli ja heilutteli namia, meni Ana nätisti ja suhteellisen reippaastikin keinun päähän asti :) Aivan uskomatonta!
Kenties verissä nämä agilitytaidot? ;)
Chocon treenit meni myöskin todella hienosti molemmilla kerroilla. Olen todella tyytyväinen tällä hetkellä kontakteihin. Choco pysähtyy todella kuuliaisesti kaikilla esteillä kontaktille vaikka itse jatkankin matkaa eteenpäin. Yksi sana ja Choco kökkii kontaktilla niin kauan kun sille antaa luvan tulla pois sieltä :) Jee, vihdoinkin joku juttu alkaa sujumaan!!
Ja hypyilläkään ei tunnu enää olevan mitään ongelmaa. Itse jos ohjaan hölmösti, rima tipahtaa, mutta muuten tosi nätisti pysyy rimat ylhäällä vaikka vauhtia onkin vaikka muille jakaa. Kaippa se koira sitten oikeasti viisastuu vanhetessaan? ;)
Ainiin, ja pitää nyt tämä vielä tänne kertoa vaikkei mitään oikeasti tapahtunutkaan. Ana ja Choco meinasi ensimmäistä kertaa ottaa yhteen tuossa yhtenä iltana. Normaalistihan Ana alistuu/ei ymmärrä sitä kun Choco sille murisee. Ana vain innostuu tuosta murinasta. Noh, sitten yksi päivä oli luita tuossa koirien pedillä ja Choco niitä sitten "suojeli" Analta ja tapansa mukaan murisi. Sitten yht'äkkiä Anankin huumorintaju loppui ja alkoi rähisemään Chocolle takaisin. Siinä olisi ollut mahdollisesti yhteenoton paikka jos ei oltaisi istuttu ihan vieressä. Choco kun ei nimittäin yhtään siedä/kestä sitä että joku käy sille murisemaan. Tämän jälkeen koirat kyräilivät toisiaan vielä aamullakin, mutta sitten asia olikin jo unohdettu ja ulkona juostiin kilpaa ihan niinkuin ennenkin :) Onneksi mitään ei tapahtunut!
Nyt iloista pääsiäistä kaikille ja me täällä jännitämme Anan sunnuntaista ensimmäistä näyttelyä! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)