Juu, näköjään sitä joutuu agilitykisoissakin koettamaan arpaonneaan :)
Käytiin siis Mikkelissä kisaamassa hyvin sateisissa tunnelmissa. Tuomarina molemmissa kisoissa oli Risto Ojanperä, joka vaikutti hyvin mukavalta tuomarilta.
Ensimmäinen rata oli agilityrata, mutta se erikoisuus radassa oli, että se oli KV-kisa. Rata vaikutti aikas kimurantilta kun minit sitä suorittivat, mutta sitten kun oma vuoro tuli ja rata oli ohi, ei se niin hankalalta tuntunutkaan. Tuloksena meille tältä radalta 11.55. Yliaikaa tuli kun jouduin sarjaesteen ottamaan uudestaan. Siitä siis myös kielto ja sitten puolen välin paikkeilla tuli yksi rima myös alas. Sählääminen tais johtua ihan vaan siitä, että rataantutustumisen jälkeen miulla oli lievästi sanottuna kiire. Tajusin rataantutustumisen aikana että ei hittolainen, myöhän lähetään radalle kolmantena ja mie en ollu vieläkään vaihtanu kenkiä enkä kiinnittäny numerolappua takkiin. O-ou.. Rataantutustumisen jälkeen pikajuoksua koiran häkille ja kenkien vaihtoon. Olin just menossa kohti lähtöpaikkaa kun minua jo kuulutettiin radalle. Koira kävi tosi kuumana kun piti juosta suoraan radalle, eikä siinä mitään meidän normi rituaaleja ehtinyt tehdä :) Mutta tulos kumminkin! :)
Toinen rata oli sitten ihan normi agirata. Välistävetoja ja kaks putkea vierekkäin mutkalla mistä sit piti mennä molemmilla kerroilla tietenkin niistä päistä sisään jotka olivat vierekkäin siinä keskellä. Aivan upea rata. Kontaktien kanssa ei sitten minkäänlaista ongelmaa, niinkuin ei kyllä ollut edelliselläkään radalla. Viimeiset välistävedot ja maaliin tuloksella 0! Aivan mahtava fiilis oli radan jälkeen. Koira oli todella upeasti hallussa eikä sinkoillut sinne sun tänne. Oikeastaan ei yhtäkään edes läheltä piti tilannetta tullut koko radan aikana.
No radan jälkeen kävin vähän kävelemässä ja otin Chocon mukaan siihen radanreunalle purkamaan vielä ylimääräisiä höyryjä pois. Ja kyllähän tuo koira sitten räyhäsikin. Sit miulle selvis et pitää käydä uusimassa rata koska miulla ja eräällä toisella koirakolla aivan tismalleen sama aika. Noh, käytiin sitten rata ottamassa uudestaan ja Choco kävi niin kierroksilla kun oli juur hetki sitten radan reunalla haukkunut. Yksi rima tuli alas ja neljänneksi viimesellä esteellä tuli hylky. No voi pahus! Toinen koirakko meni myös radan uudestaan, mutta heillekin tuloksena hyl. Mitäs sitten? No sitten arvottiin kumpi voittaa ja tällä kertaa arpaonni suosi miuta ja Chocoa. Sijoituttiin tiukassa kisassa 3.! Aivan mahtavaa!
Tää oli toinen palkintosija koko meidän 3-luokassa oloaikana. Kolmosissa ollaan kumminkin kisattu vuodesta 2006 lähtien :) kehitystä on siis tapahtunut, sillä edellinen palkintosijoitus oli viime syksynä.
Mutta en voi olla kuin tyytyväinen Chocoon. Treenattu ei olla juurikaan ja koira toimii todella upeasti. On kuulolla ja menee just niin kuin ohjataan :) Aivan mahtavan koiran olen saanut kisa- ja lenkkikaveriksi sekä elämäni koiraksi! :) (tarkennukseksi että Chocohan ei ole miun nimillä, mutta silti se on minulle kuin oma koira!)
Ihanaa oli käydä shoppailemassa myös tuolla kisapaikalla. Näyttely kun oli samassa niin oli myyjiä ilmestynyt myös paikalle. Itselleni ostin punaisen kuoritakin jossa on selässä isolla brodeerattu länderin sivuprofiili ja kuvan päällä lukee Kromfohrländer. Chocolle sitten ostin possun neniä, jotka ei sitten kelvannutkaan ja possun saparoita jotka ovat Chocon suurta herkkua.
Nyt jaloissani makaa tyytyväinen ja väsynyt koira :)
lauantai 25. heinäkuuta 2009
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Koiran kymmenen pyyntöä
Löysin eräältä nettisivulta koiran kymmenen pyyntö isännälle/emännälle. Aivan ihana :)
Koiran kymmenen pyyntöä isännälle/emännälle
Elämäni kestää ehkä kymmenen tai kaksitoista vuotta. Jokainen ero Sinusta merkitsee minulle kärsimystä. Ajattele tätä ennen kuin hankit minut.
Anna minulle aikaa käsittää mitä vaadit minulta.
Isäntäni, älä anna minun pettyä, istuta luottamusta minuun – siitä elän.
Jos olet minuun tyytymätön, älä ole minulle kauan vihainen, äläkä sulje minua sisään rangaistukseksi, sillä sinulla on työsi, huvisi ja ystäväsi – minulla vain SINUT.
Puhu joskus kanssani. Vaikka en täysin ymmärrä sanojesi merkitystä, niin ymmärrän joka solullani äänesi sävyn, joka puoleeni kääntyy.
Tiedän, isäntäni miten minua kohtaan käyttäydyt, sitä en unohda koskaan.
Pyydän, harkitse ennen kuin lyöt minua. Leukani voisivat satuttaa Sinua ja murskata kätesi pienet luut, mutta en koskaan halua käyttää niitä tähän.
Ennen kuin haukut minua työssäni haluttomaksi, vastahakoiseksi tai laiskaksi, ajattele: ehkä sopimaton ruoka kiusaa minua, ehkä olen pakotettu olemaan liian auringossa (kylmässä) autossa tai saattaahan minulla olla murtunut sydän tai paha mieli.
Isäntäni, huolehdi minusta kun tulen vanhaksi, myös Sinä tulet kerran olemaan vanha.
Rakas Isäntäni: kulje kanssani jokainen matka. Älä koskaan sano: ” En voi nähdä sellaista ” tai ” Sen on tapahduttava poissa ollessani”. Minulle on kaikki helpompaa Sinun kanssasi – myös viimeinen matkani.
KIITOS
tiistai 30. kesäkuuta 2009
Kuvia viikonlopun kisoista
Nyt sain kuviakin tuolta Lappeenrannan sunnuntaisista kisoista.
Kaikki kuvat ovat Anne Lindin ottamia:
Kaikki kuvat ovat Anne Lindin ottamia:
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
2x hyl ja 0
Juu, ei kovin tulokselliset kisat, mutta koira toimi hyvin ja kahteen rataan olen erittäin tyytyväinen, mutta kolmanteen en ihan niin tyytyväinen.
Kisattiin siis Lappeenrannassa kolme starttia. Kaksi ensimmäistä rataa tuomaroi Jan Vesalehto. Hieman kinkkiset oli radat, mutta kumminkin yllättävän sujuvat ja mukavat. Molemmilla radoilla meni putki puomin ali, mikä aiheutti miulle vähän jännitystä.
Ensimmäinen rata oli hylky. Todella upea rata muuten, mutta yhdessä kohdassa olin kaksi askelta jäljessä ja Choco valitsi väärän putken. Putkia oli siis kaksi vierekkäin. Erittäin sujuvaa menoa ainakin omasta mielestä ja kontaktit täydelliset!! Hyvä Choco!
Toinen rata oli sitten 0. Oon niin tyytyväinen tuohon rataan. Aivan mahtavaa menoa. Tuolta miun mielestä menon pitäisikin tuntua ja näyttää. Kontaktit täydelliset, yhtään rimaa ei tipahtanut ja koira oli kuulolla koko radan ajan. Hankalimmistakin kohdista selvittiin virheittä ja maaliin päästiin -10.11 alle ihanneajan. Ihanneaika oli 44. Sijoitus meillä oli 5. Sijoilla 3-5 olevat koirat pääsivät maaliin saman sekunnin sisään. Voittajalle hävittiin parisen sekuntia, joten ei hullummin, ei hullummin :)
Kolmannen radan tuomaroi sitten Minna Räsänen. Rata vaikutti erittäin helpolta ja mukavalta, mutta silti sieltä hylky kerättiin. Se kyllä ei ollut koirasta johtuvaa, vaan ihan oma ohjaus loppui jo heti ensimmäisen esteen jälkeen :) Ensimmäinen rima tuli alas, joten ajattelin jo siinä vaiheessa että tämä peli menetettiin kyllä. Ja tiedän, näin ei pitäisi koskaan ajatella, mutta loppuradalla pidettiin sitten Chocon kanssa hauskaa!! :) Muurilta tuli kielto kun en riittävästi sitä sinne kääntänyt ja hylky tuli siitä kun Choco ampaisi putken väärään päähän. Koiralla ja ohjaajalla oli kaikesta huolimatta hauskaa, eikä menty loppuun hampaat irvessä! :)
Nyt pidetään kuukauden verran kisataukoa ja sitten olisi tarkoitus lähteä 25.7. Mikkeliin kokeilemaan miten siellä pärjätään :) On se agility mukava laji vaikkei aina pärjäisikään! ;)
Kisattiin siis Lappeenrannassa kolme starttia. Kaksi ensimmäistä rataa tuomaroi Jan Vesalehto. Hieman kinkkiset oli radat, mutta kumminkin yllättävän sujuvat ja mukavat. Molemmilla radoilla meni putki puomin ali, mikä aiheutti miulle vähän jännitystä.
Ensimmäinen rata oli hylky. Todella upea rata muuten, mutta yhdessä kohdassa olin kaksi askelta jäljessä ja Choco valitsi väärän putken. Putkia oli siis kaksi vierekkäin. Erittäin sujuvaa menoa ainakin omasta mielestä ja kontaktit täydelliset!! Hyvä Choco!
Toinen rata oli sitten 0. Oon niin tyytyväinen tuohon rataan. Aivan mahtavaa menoa. Tuolta miun mielestä menon pitäisikin tuntua ja näyttää. Kontaktit täydelliset, yhtään rimaa ei tipahtanut ja koira oli kuulolla koko radan ajan. Hankalimmistakin kohdista selvittiin virheittä ja maaliin päästiin -10.11 alle ihanneajan. Ihanneaika oli 44. Sijoitus meillä oli 5. Sijoilla 3-5 olevat koirat pääsivät maaliin saman sekunnin sisään. Voittajalle hävittiin parisen sekuntia, joten ei hullummin, ei hullummin :)
Kolmannen radan tuomaroi sitten Minna Räsänen. Rata vaikutti erittäin helpolta ja mukavalta, mutta silti sieltä hylky kerättiin. Se kyllä ei ollut koirasta johtuvaa, vaan ihan oma ohjaus loppui jo heti ensimmäisen esteen jälkeen :) Ensimmäinen rima tuli alas, joten ajattelin jo siinä vaiheessa että tämä peli menetettiin kyllä. Ja tiedän, näin ei pitäisi koskaan ajatella, mutta loppuradalla pidettiin sitten Chocon kanssa hauskaa!! :) Muurilta tuli kielto kun en riittävästi sitä sinne kääntänyt ja hylky tuli siitä kun Choco ampaisi putken väärään päähän. Koiralla ja ohjaajalla oli kaikesta huolimatta hauskaa, eikä menty loppuun hampaat irvessä! :)
Nyt pidetään kuukauden verran kisataukoa ja sitten olisi tarkoitus lähteä 25.7. Mikkeliin kokeilemaan miten siellä pärjätään :) On se agility mukava laji vaikkei aina pärjäisikään! ;)
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
Lomailua, ontumista ja haavan hoitoa
Näin meillä siis tällä hetkellä :)
Miulla alko loma tuossa pari viikkoa sitten. Lähdimme isäni, Pinjan ja Chocon kanssa Santalahden lomakylään kokeilemaan elämää asuntoautossa. Isäni siis osti viime syksynä asuntoauton millä on hyvä reissailla.
Santalahden lomakylä oli erittäin kaunis ja viihtyisä paikka. Yllättävän rauhallista siellä oli, mutta kait ihmiset sitten ovat töissä viikolla eikä kaikki lomaile yhtäaikaa :) Tämä oli Chocolle ensimmäinen kerta retki leirintäalueelle asuntoautolla. Isäni Dogo Argentino Herakin oli mukana reissussa, mutta Hera onkin jo vanha tekijä näissä leirintäjutuissa :)
Ensimmäinen ilta meni leiriä pystytellessä ja minigolfia pelaillessa. Oli kyllä mukavaa pelata minigolfia pitkästä aikaa, vaikka menihän siellä radalla pitkään kun oli ihan muutama muukin pelailemassa samaan aikaan :)
Seuraavana päivänä suunnattiin sitten koirien kanssa lenkille luontopolulle. Kahteen kertaan jouduttiin luontopolku kiertämään kun ensimmäisellä kerralla unohtui kamera autolle. Erittäin kauniit maisemat oli. Ihania kallioita ja mukavat näkymät merelle. Siellä olisi voinut viihtyä pidempäänkin.
Toisen kerran kun luontopolulle lähdettiin ja se kamerakin oli mukana, yritettiin ottaa Chocosta kuvia yli 2-metrisen kiven edessä, mutta Choco oli sitä mieltä että hän haluaa olla kuvattavan kiven päällä, koska mie kun yritin Chocoa pyytää siihen kiven eteen, hyppäsi Choco komealla loikalla kiven kylkeen ja yritti kiivetä ylös. Pahus vaan kun ei ihan onnistunut ja Choco lähtikin valumaan kiven kylkeä pitkin alas niin, että jaloista vuoti verta ja kauheat karvatupot jäi kiven kylkeen. No, ei kun uudestaan yritin ottaa Chocoa kiven eteen, mutta edelleen se yritti kiivetä kiveä pitkin ylös ja tällä kertaa myös onnistui. Niin saatiin kuvia Chocosta yli 2-metrisen kiven päällä. Iskä kyllä autto Chocon alas sieltä kiveltä ettei nyt sentäs ite sieltä alaskin hypänny. Hullu koira, ei voi muuta sanoa :)
Kotkasta suunnattiin sitten Jämsänkoskelle isäni luokse. Siellä odottelikin Obi-dogo joka oli iloinen nähdessään Chocon. Koskella sitten treenailtiin oikein urakalla. Perjantaina, sunnuntaina ja tiistaina käytiin agilityä treenaamassa. Mie olen erittäin tyytyväinen treeneihin. Choco meni todella upeasti vaikka olikin yli kuukauden tauko takana :)
Loma meni erittäin hienosti aina torstai-iltaan asti. Choco aikansa Heraa ärsytti. Murisi, ärisi ja isotteli kunnes Heralla paloi pinna ja tappeluhan siitä syntyi, yllätys yllätys. Ei muuten ollu ensimmäinen kerta, ja uskallan väittää että ei myöskään viimeinen.
Hera oli jo Chocosta päästänyt irti kun Tiina huusi kovaan ääneen että irti, mutta Choco ei niin helposti luovuta. Että voi pieni koira olla tyhmä ja uhitella tuolla tavalla itseään monta kertaa isommille koirille.
Noh, tappelun seurauksena Choco kävelee juuri ja juuri neljällä jalalla. Kainaloon tuli reikä, mikä ei sinänsä ole kipeä, mutta sen vieressä oleva kauhean iso mustelma on kipeä, mikä haittaa myöskin liikkumista. Nyt sitten hoidellaan haavaa huuhdellen ja aloe vera -geeliä käyttäen. Choco on myöskin täyslevossa. Pissalla saa ulkona käydä, mutta ei mitään muuta. Saas nähdä kuinka meidän loppukuun kisojen käy! Pääasia kumminkin että koira paranee ennalleen :)
Että sellainen loma meillä oli. Choco siis leikki hengellään sekä Santalahdessa että Jämsänkoskella :) Nuo Heran kanssa tulevat tappelut johtuvat ihan vain Chocon pirun isosta egosta. Milläköhän sitä sais pienennettyä? ;)
Kuvia reissusta olisin laittanut jo nyt, mutta kaikki kuvat ovat edelleen Jämsänkoskella isäni tietokoneella, joten se asia nyt lykkääntyy hieman :)
Miulla alko loma tuossa pari viikkoa sitten. Lähdimme isäni, Pinjan ja Chocon kanssa Santalahden lomakylään kokeilemaan elämää asuntoautossa. Isäni siis osti viime syksynä asuntoauton millä on hyvä reissailla.
Santalahden lomakylä oli erittäin kaunis ja viihtyisä paikka. Yllättävän rauhallista siellä oli, mutta kait ihmiset sitten ovat töissä viikolla eikä kaikki lomaile yhtäaikaa :) Tämä oli Chocolle ensimmäinen kerta retki leirintäalueelle asuntoautolla. Isäni Dogo Argentino Herakin oli mukana reissussa, mutta Hera onkin jo vanha tekijä näissä leirintäjutuissa :)
Ensimmäinen ilta meni leiriä pystytellessä ja minigolfia pelaillessa. Oli kyllä mukavaa pelata minigolfia pitkästä aikaa, vaikka menihän siellä radalla pitkään kun oli ihan muutama muukin pelailemassa samaan aikaan :)
Seuraavana päivänä suunnattiin sitten koirien kanssa lenkille luontopolulle. Kahteen kertaan jouduttiin luontopolku kiertämään kun ensimmäisellä kerralla unohtui kamera autolle. Erittäin kauniit maisemat oli. Ihania kallioita ja mukavat näkymät merelle. Siellä olisi voinut viihtyä pidempäänkin.
Toisen kerran kun luontopolulle lähdettiin ja se kamerakin oli mukana, yritettiin ottaa Chocosta kuvia yli 2-metrisen kiven edessä, mutta Choco oli sitä mieltä että hän haluaa olla kuvattavan kiven päällä, koska mie kun yritin Chocoa pyytää siihen kiven eteen, hyppäsi Choco komealla loikalla kiven kylkeen ja yritti kiivetä ylös. Pahus vaan kun ei ihan onnistunut ja Choco lähtikin valumaan kiven kylkeä pitkin alas niin, että jaloista vuoti verta ja kauheat karvatupot jäi kiven kylkeen. No, ei kun uudestaan yritin ottaa Chocoa kiven eteen, mutta edelleen se yritti kiivetä kiveä pitkin ylös ja tällä kertaa myös onnistui. Niin saatiin kuvia Chocosta yli 2-metrisen kiven päällä. Iskä kyllä autto Chocon alas sieltä kiveltä ettei nyt sentäs ite sieltä alaskin hypänny. Hullu koira, ei voi muuta sanoa :)
Kotkasta suunnattiin sitten Jämsänkoskelle isäni luokse. Siellä odottelikin Obi-dogo joka oli iloinen nähdessään Chocon. Koskella sitten treenailtiin oikein urakalla. Perjantaina, sunnuntaina ja tiistaina käytiin agilityä treenaamassa. Mie olen erittäin tyytyväinen treeneihin. Choco meni todella upeasti vaikka olikin yli kuukauden tauko takana :)
Loma meni erittäin hienosti aina torstai-iltaan asti. Choco aikansa Heraa ärsytti. Murisi, ärisi ja isotteli kunnes Heralla paloi pinna ja tappeluhan siitä syntyi, yllätys yllätys. Ei muuten ollu ensimmäinen kerta, ja uskallan väittää että ei myöskään viimeinen.
Hera oli jo Chocosta päästänyt irti kun Tiina huusi kovaan ääneen että irti, mutta Choco ei niin helposti luovuta. Että voi pieni koira olla tyhmä ja uhitella tuolla tavalla itseään monta kertaa isommille koirille.
Noh, tappelun seurauksena Choco kävelee juuri ja juuri neljällä jalalla. Kainaloon tuli reikä, mikä ei sinänsä ole kipeä, mutta sen vieressä oleva kauhean iso mustelma on kipeä, mikä haittaa myöskin liikkumista. Nyt sitten hoidellaan haavaa huuhdellen ja aloe vera -geeliä käyttäen. Choco on myöskin täyslevossa. Pissalla saa ulkona käydä, mutta ei mitään muuta. Saas nähdä kuinka meidän loppukuun kisojen käy! Pääasia kumminkin että koira paranee ennalleen :)
Että sellainen loma meillä oli. Choco siis leikki hengellään sekä Santalahdessa että Jämsänkoskella :) Nuo Heran kanssa tulevat tappelut johtuvat ihan vain Chocon pirun isosta egosta. Milläköhän sitä sais pienennettyä? ;)
Kuvia reissusta olisin laittanut jo nyt, mutta kaikki kuvat ovat edelleen Jämsänkoskella isäni tietokoneella, joten se asia nyt lykkääntyy hieman :)
lauantai 30. toukokuuta 2009
Choco mätsärissä
Juu, niinhän siinä kävi että Choco pääsi viime sunnuntaina pitkästä aikaa mätsäriin. En edes muista koska viimeksi olisi koiruus mätsärissä käynyt. Iida halusi viedä jonkun koiran kehää, ja kun tuo toinen koiruus oli jo "varattu", niin annoin Chocon Iidan esiteltäväksi.
Hienosti Choco kehässä liikkui. Iida kun ensi kertaa oli kehässä niin taisi vähän jännittää, mutta silti meni todella upeasti. Chocon pöytäkäyttäytymistä jännitin itse eniten, mutta yllättävän hienosti Choco antoi tuomarin katsoa hampaat. Hieman yritti päätä kääntää pois, mutta luovutti sitten kun huomasi että se tuomari ne hampaat katsoo! :)
Loppujen lopuksi Choco olikin veteraanien 4. Hienoa Iida ja Choco!
Noh, pääsihän Choco kyllä agiliitämäänkin tuolla mätsärin ohella. Tapahtuman järjestäjä Steinerkoulu pyysi Lappeenrannan Agility Urheilijoilta agilitynäytöstä, ja mehän tottakai suostuttiin. Ei ihan kyllä homma siellä toiminut, mutta näytökset saatiin pidettyä ja Choco sai samalla hyvää treeniä. Josko sitä kesäkuun lopussa uskaltautus kisaamaan taas pitkästä aikaa :)
Ensi viikon alussa lähdetäänkin reissuun. Tai Ana jää kotiin, mutta Choco pääsee opettelemaan asuntoauto elämää kun iskä tulee hakemaan meitä maanantaina ja tiistaina lähdetään sitten autoilemaan. Perjantaina viimeistään olisi tarkoitus mennä Jämsänkoskelle ja siellä sitten aattelin ottaa oikein kunnon tehotreeniä agilityssä. Jos muutamana päivänä kävis treenailemassa ja taisinhan mie lupautua pitämään jonkinmoista agilitykurssiakin siellä :)
Hienosti Choco kehässä liikkui. Iida kun ensi kertaa oli kehässä niin taisi vähän jännittää, mutta silti meni todella upeasti. Chocon pöytäkäyttäytymistä jännitin itse eniten, mutta yllättävän hienosti Choco antoi tuomarin katsoa hampaat. Hieman yritti päätä kääntää pois, mutta luovutti sitten kun huomasi että se tuomari ne hampaat katsoo! :)
Loppujen lopuksi Choco olikin veteraanien 4. Hienoa Iida ja Choco!
Noh, pääsihän Choco kyllä agiliitämäänkin tuolla mätsärin ohella. Tapahtuman järjestäjä Steinerkoulu pyysi Lappeenrannan Agility Urheilijoilta agilitynäytöstä, ja mehän tottakai suostuttiin. Ei ihan kyllä homma siellä toiminut, mutta näytökset saatiin pidettyä ja Choco sai samalla hyvää treeniä. Josko sitä kesäkuun lopussa uskaltautus kisaamaan taas pitkästä aikaa :)
Ensi viikon alussa lähdetäänkin reissuun. Tai Ana jää kotiin, mutta Choco pääsee opettelemaan asuntoauto elämää kun iskä tulee hakemaan meitä maanantaina ja tiistaina lähdetään sitten autoilemaan. Perjantaina viimeistään olisi tarkoitus mennä Jämsänkoskelle ja siellä sitten aattelin ottaa oikein kunnon tehotreeniä agilityssä. Jos muutamana päivänä kävis treenailemassa ja taisinhan mie lupautua pitämään jonkinmoista agilitykurssiakin siellä :)
lauantai 23. toukokuuta 2009
Choco ja vuoden vanha Ana
Kerrotaanpas nyt hieman Chocon ja Anan ensimmäisestä vuodesta yhdessä.
Ensin hieman taustaa. Anahan syntyi 23.5.2008 Mikkelissä Fannimerin kennelissä. Meille Ana muutti 13.7.2008.
Kotipihaan kun saavuttiin Mikkelin reissulta hain Chocon tutustumaan Anaan, mutta eihän tuo koiruus ollu sitä huomaavinaankaan. Katseli ihan muuaalle, ja hyvä ettei Anaa tallonut allensa kun ei yhtään voinut katsoa alaspäin.
Sisällä Choco oli sitä mieltä että mitä hittoa tuo pentu tekee HÄNEN kodissaan ja HÄNEN pedillään. Olihan Analla omakin peti, mutta eihän se ole yhtä kiva kuin se missä on jo toisen koiran hajuja enemmän :) ja tottakai toisen oma on aina parempi kuin se mikä itselle on tarkoitettu ;) Choco kyllä hyvin väisteli Anaa, vaikka mie olisin toivonut asian olevan ehkä toisinpäin. Nimittäin jos Choco makasi omalla pedillään ja Ana oli menossa siihen myös, lähti Choco pois ja näinollen Ana sai nukkua Chocon pedillä.
Muutaman murahduksenkin Ana taisi ensimmäisenä iltanaan kuulla ja sitä samaa on jatkunut tähän päivään saakka. Ei olisi päivää ettei Choco jostain Analle suutu. Tosin miun mielestä tuo ärinä ja murina on ihan turhanpäivästä lätinää. Ana vaan on niin kiltti että heittää vaan selälleen Chocon eteen kun se murahtaa.
Alussa yritin saada koiria samaan kuvaan, mutta tämän lähemmäksi ei Choco suostunut Anaa menemään. Samalla näkee myös koirien kokoaeroa. Nykysin ne kyllä on lähes samankokoiset. Voi parin millin ero ehkä olla, mutta ihan selvä medihän tuo Ana onneksi on :)
Tässä kuvassa Ana toista päivää meillä
(Huomatkaa tuo Chocon hyvinkin murhaava katse ;) )
Tämä kuva viime vuoden syyskuulta
Tämä kuva taasen joulukuulta
Ja tänään tilanne tämä :)
Päivästä toiseen tuntui koirien yhteiselo olevan aivan samanlaista. Choco ei Anaa ollut huomaavinaankaan ja hieman äristiin ja puristiin. Minkäänlaista leikkiä ei koirilla Anan pikkupentu vaiheessa ollut, koska Chocohan on tunnetusti niin tylsä ettei leikkiä osaa. Eihän se ymmärrä mistään leluista yhtään mitään, eikä oikein koskaan ole osannut muiden koirienkaan kanssa leikkiä. Ainahan se on poliisina välissä kun muut leikkii, mutta ei osaa osallistua leikkiin mukaan.
Ana kun hieman kasvoi, alkoi koirilla olemaan takaa-ajoleikkejä. Aluksi Ana ei niistä tykännyt kun Choco nyt oli vähän kovakourainen. Aina kun Anan sai kiinni, oli kiva vähän pentua pöllyyttää ja sen jälkeen Ana pinkoikin karkuun minkä jaloistaan pääsi. Nykysin on kyllä mukava katsella kun koirat päästää metsässä irti, juostaan pari kiekkaa kilpaa ja äristään länderimäistä leikkiärinää. Sen jälkeen enää on kyllä turha yrittää saada Chocoa enää juoksemaan. Välillä se saattaa innostua, mutta useimmiten ensimmäisten pyrähdysten jälkeen on huomattavasti mukavampi vain haistella ja kulkea omaa tahtia eteenpäin. Kaippa siitä on jo vanha tulossa :)
Se hyvä puoli tuossa on kun Choco ei leluilla tykkää leikkiä että ei niistä ainakaan tule mitään riitaa koirien kesken. Kyllä Ana saa ihan rauhassa leluillaan yksin leikkiä. Välillä kyllä pitää Chocon murahtaa jos Anan leikit meinaa liian rajuiksi käydä tai sitten jos se tulee liian lähelle leikkimään :)
Kyllä tuo Ana vaan on ihan mahottoman ihana! Luonteeltaan todella mahtava. Ei pelkää juuri mitään ja kaikki ihmiset ovat ihania. Ja odottakaahan vain agilityssä medikoirat. Täältä tulee melkonen tykki radoille! :) Voi kyllä että tuo tuleva uusi ohjaaja voi olla hieman hukassa nopean koiran kanssa aivan niinkuin minäkin aina välillä Chocon kanssa! :D
Me Chocon kanssa onnittelemme kaunista ja ihanaa Anaa 1-vuotis synttäreiden kunniaksi!!!
Ensin hieman taustaa. Anahan syntyi 23.5.2008 Mikkelissä Fannimerin kennelissä. Meille Ana muutti 13.7.2008.
Kotipihaan kun saavuttiin Mikkelin reissulta hain Chocon tutustumaan Anaan, mutta eihän tuo koiruus ollu sitä huomaavinaankaan. Katseli ihan muuaalle, ja hyvä ettei Anaa tallonut allensa kun ei yhtään voinut katsoa alaspäin.
Sisällä Choco oli sitä mieltä että mitä hittoa tuo pentu tekee HÄNEN kodissaan ja HÄNEN pedillään. Olihan Analla omakin peti, mutta eihän se ole yhtä kiva kuin se missä on jo toisen koiran hajuja enemmän :) ja tottakai toisen oma on aina parempi kuin se mikä itselle on tarkoitettu ;) Choco kyllä hyvin väisteli Anaa, vaikka mie olisin toivonut asian olevan ehkä toisinpäin. Nimittäin jos Choco makasi omalla pedillään ja Ana oli menossa siihen myös, lähti Choco pois ja näinollen Ana sai nukkua Chocon pedillä.
Muutaman murahduksenkin Ana taisi ensimmäisenä iltanaan kuulla ja sitä samaa on jatkunut tähän päivään saakka. Ei olisi päivää ettei Choco jostain Analle suutu. Tosin miun mielestä tuo ärinä ja murina on ihan turhanpäivästä lätinää. Ana vaan on niin kiltti että heittää vaan selälleen Chocon eteen kun se murahtaa.
Alussa yritin saada koiria samaan kuvaan, mutta tämän lähemmäksi ei Choco suostunut Anaa menemään. Samalla näkee myös koirien kokoaeroa. Nykysin ne kyllä on lähes samankokoiset. Voi parin millin ero ehkä olla, mutta ihan selvä medihän tuo Ana onneksi on :)
Tässä kuvassa Ana toista päivää meillä
(Huomatkaa tuo Chocon hyvinkin murhaava katse ;) )
Tämä kuva viime vuoden syyskuulta
Tämä kuva taasen joulukuulta
Ja tänään tilanne tämä :)
Päivästä toiseen tuntui koirien yhteiselo olevan aivan samanlaista. Choco ei Anaa ollut huomaavinaankaan ja hieman äristiin ja puristiin. Minkäänlaista leikkiä ei koirilla Anan pikkupentu vaiheessa ollut, koska Chocohan on tunnetusti niin tylsä ettei leikkiä osaa. Eihän se ymmärrä mistään leluista yhtään mitään, eikä oikein koskaan ole osannut muiden koirienkaan kanssa leikkiä. Ainahan se on poliisina välissä kun muut leikkii, mutta ei osaa osallistua leikkiin mukaan.
Ana kun hieman kasvoi, alkoi koirilla olemaan takaa-ajoleikkejä. Aluksi Ana ei niistä tykännyt kun Choco nyt oli vähän kovakourainen. Aina kun Anan sai kiinni, oli kiva vähän pentua pöllyyttää ja sen jälkeen Ana pinkoikin karkuun minkä jaloistaan pääsi. Nykysin on kyllä mukava katsella kun koirat päästää metsässä irti, juostaan pari kiekkaa kilpaa ja äristään länderimäistä leikkiärinää. Sen jälkeen enää on kyllä turha yrittää saada Chocoa enää juoksemaan. Välillä se saattaa innostua, mutta useimmiten ensimmäisten pyrähdysten jälkeen on huomattavasti mukavampi vain haistella ja kulkea omaa tahtia eteenpäin. Kaippa siitä on jo vanha tulossa :)
Se hyvä puoli tuossa on kun Choco ei leluilla tykkää leikkiä että ei niistä ainakaan tule mitään riitaa koirien kesken. Kyllä Ana saa ihan rauhassa leluillaan yksin leikkiä. Välillä kyllä pitää Chocon murahtaa jos Anan leikit meinaa liian rajuiksi käydä tai sitten jos se tulee liian lähelle leikkimään :)
Kyllä tuo Ana vaan on ihan mahottoman ihana! Luonteeltaan todella mahtava. Ei pelkää juuri mitään ja kaikki ihmiset ovat ihania. Ja odottakaahan vain agilityssä medikoirat. Täältä tulee melkonen tykki radoille! :) Voi kyllä että tuo tuleva uusi ohjaaja voi olla hieman hukassa nopean koiran kanssa aivan niinkuin minäkin aina välillä Chocon kanssa! :D
Me Chocon kanssa onnittelemme kaunista ja ihanaa Anaa 1-vuotis synttäreiden kunniaksi!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)