Syksy

Niin se syksy tulla tupsahti. Miusta tuntu että yhden yön aikana oli maa täyttynyt puiden lehdistä. Mie en oikein tykkää kylmästä ja märästä, mut jotenkin syksyllä on paljon mukavampi käydä lenkillä kun on raikasta ja viileää :)

Myö ollaan nyt asusteltu täällä voisalmessa 1,5 viikkoa ja jotenkin tuntuu et en oo vielä löytänyt oikein mitään kivaa metsikköä jossa käydä lenkillä, mut eiköhän nekin pusikot kohta löydy. Hommaa hankaloittaa sekin että mie en yleensä viikolla saa itseäni lenkille valosan aikaan, ja hämärällä/pimeällä miuta ei mihinkään vieraisiin paikkoihin saatika metsiin saa :D mut onneks tossa vieressä on valaistu pururata jossa on hyvä lenkkeillä :)

Choco on kotiutunut hyvin, eikä videokuvan perusteella ole haukkunutkaan juuri ollenkaan. Joillekin isommille äänille on pari kertaa haukahtanu, mut ei mitään muuta. JES!

Mie olen aina ajatellut että Choco viihtyy ainoana koirana, mutta nyt tässä puolentoista viikon aikana olen todennut että olen väärässä! Sisällä Choco nauttii olostaan kun voi vaan makoilla eikä kukaan härki, mut sit kun mennään ulos, puuttuu Chocolta se menemisen meininki silloin kun päästän sen irti. Siis kyllä se liikkuu ja juoksee, mut ei samalla tavalla kuin koirakaverin kanssa. Mamma on niin hidas ja laiska ettei jaksa juosta eikä pysy koiran vauhdissa jos pitäisi juosta niin lujaa kuin Choco yleensä juoksee ;D Nykysin lenkit on sellasia et Choco kiihdyttää vähän miun edelle, haistelee ja tulee takasin just sen näkösenä et voisitko tulla vähän kovempaa.

Eilen käytiin sitten kaverin kanssa lenkillä ja hänellä oli kaksi koiraa mukana ja jestas, kuinka Chocon naamasta näki että nyt on kivaa!! Mie vähän jännäsin alkuun et miten reagoi toisiin koiriin (toinen länderiuros ja toinen villakoiranarttu), mutta ei sitten mitään ongelmaa! Ei murinoita eikä komenteluja. Alkulenkki meni niin että samat hajut haisteltiin, mutta ei tuo kilpajuoksu vielä oikein luonnistunut, mutta loppulenkistä meno oli jo ihan erilaista. Koirat otti oikein kunnon pitkiä spurtteja niin ylä- kuin alamäkiinkin :) itselle tuli hyvä olo kun Choco oikein selkeästi hymyili kun oli niin hauskaa! Tämä pitää siis joskus ottaa uusiksi! :)

Pienestä kiinni

Tänään kisattiin oman seuran kisoissa kolmen startin verran. Ensin mietin että onko järkeä ilmoittaa omiin kisoihin, koska miulla on tuntunut olevan edellisissä oman seuran kisoissa asennevamma, mutta päätin kuitenkin ilmoittaa :)

Tuomarina kaikilla radoilla toimi Minna Räsänen. Pakko sanoa heti alkuunsa et radat oli erittäin haastavat. Todella paljon takaakiertoja, eikä oikeen missään vaiheessa päässyt tykittämään lujaa :)

Eka radalle lähtiessä miuta jännitti ihan hirveästi. Ei ole pitkään aikaan ollut noin pahaa jännitystä kun oli nyt. Radalle lähdettiin ja samantien kun annoin koiralle luvan lähteä, tajusin että se oli aivan liian lähellä ensimmäistä hyppyä, ja kuinka ollakaan, eka rima tippui :/ noh, sain itseni kasattua ja loppurata tuntui erinomaiselta. A:n kontakti oli hyvä ja nopea. Maaliin tultiin tuloksella 5 ja lopputuloksissa oltiin 5. Choco oli tehnyt medien nopeimman ajan, joten arvatkaa vaan harmittaako tuo eka rima! Suoraan sanoen kyllä ärsytti!! Vielä oikein hehkutin radan jälkeen että tuntui mahtavalta kun sain itseni kasattua riman tiputuksen jälkeen kun yleensä mie heitän hanskat tiskiin het kun rima tippuu, mutta oli radassa siis jotain hyvääkin :)

Toiselle radalle lähtiessä ärsytti edelleenkin tuo ekan radan rima, mutta kasasin ajatukset ja asennoiduin seuraavalle radalla. Taasen kierreltiin takaa paljon ja molempien kontaktien alla oli putki. A:lta oli aika tiukka käännös sen alla menneeseen putkeen, enkä edes ajatellut että koira ei taivu sinne. Lähdin kääntämään Chocoa heti A:lta putkeen, ja käännös oli niin tiukka että ajautui putken suun ohi, joten tästä kielto. Puomin kontakti oli upea ja toiseksi viimeinen hyppy meinasi kaatua kokonaan kun Choco hyppäsi sen niin tiukasti :) Maaliin tultiin tuloksella 5 ja sijoitusta en nyt muista :)

Toisen radan jälkeen rupesin miettimään että miksiköhän ilmotin Chocon hyppyradalle koska meillä on jo kaksi hyppyratanollaa, ja enempää niitä ei saisi olla ensi kesän arvokisoja ajatellen. Eli nolla olisi hyödyllinen vain sitten jos napsahtaisi voitto ja siihen en todellakaan uskonut :)

Noh, hyppyrata tuntui ihan yhtä haasteelliselta kuin kaksi edellistäkin, mutta päätin tsempata loppuun asti. Rata ei ollut mikään nätti, vaan muutama läheltä piti -tilanne koettiin. Tilanteista selvittiin ja loppukiemuroissa meinasi ote herpaantua, mutta kerta olin päättänyt tsempata loppuun asti, päätin että periksi ei anneta ja onneksi ei annetukaan ;) maaliin tultiin tuloksella 0 (-3,43) ja jännättiin että mihin se riittää. Nollia ei hyppyradalla paljoa tullut, mutta olin sitä mieltä että ainakin yksi koira oli tehnyt nopeamman nollan kuin me, mutta tuloksissa sanottiin muuta. Choco VOITTI hyppyradan! Upeeta, mahtavaa!!! En olisi ikinä voinut uskoa että yllettäisiin voittoon asti, mutta niin vanhus näytti nuoremmilleen!! Choco on super <3<3

Edelleenkin se yksi nollarata puuttuu ensi kesän arvoikisoja varten, mutta eiköhän se sieltä vielä tule, onhan tässä aikaa! :) Nyt pohdin että ilmoitanko Chocon marraskuun alussa oleviin Imatran kisohin vai en :) niiden kisojen jälkeen alkaisi sitten meidän tauko. Ei olla pidetty taukoa pitkään aikaan, joten nyt alkutalvesta olisi oiva tilaisuus sille.

Pakko vielä mainita, mutta kyllä ne väitteet että länderi paranee vanhetessaan pitävät paikkansa! Ainakin Chocon kohdalla! :)

Elämänmuutos

Choco koki karmaisevan elämänmuutoksen tänään kun joutui muuttamaan omakotitalosta kerrostaloon :) oon jo jonkun aikaa etsinyt omaa asuntoa, ja vihdoin Lappeenrannan kaupunki tarjosi minulle vuokrayksiötä. Eilen siirrettiin ensimmäinen kuorma lauritsalasta voisalmeen ja tänään loput. Kyllähän tää asunto ensin näytti pieneltä, mutta kyllä mie kaikki tavarat tänne saan mahtumaan :) juuri sopivan kokoinen asunto miulle ja Chocolle (31m2). Ja mahtuu tänne vielä tulevaisuudessa mahdollisesti toinen koirakin ;)

Asunto on todella ihanalla paikalla. Takapihalla on valintatalo ja lähikuppila, sekä sopivan kokoinen metsä missä pääsee aamulla käyttämään Chocon tarpeilla. Muutenkin alueella näyttäisi olevan ihania metsiköitä jotka oikein houkuttelevat lenkkeilemään :) pienen matkan päässä on kuulemma myös uimaranta!!

Onneksi ei ole ensimmäinen kerta Chocolle kun kerrostalossa asuu, mutta kyllähän tuo vähän jännittää et miten kovaa mekkalaa täällä pitää kun olen koulussa. Töitä vaatii omakotiasumisen jälkeen, mutta kovasti harjoitellaan hiljaa olemista. Ei Choco onneks hirveesti reagoi rappukäytävän ääniin, mitä nyt välillä murahtelee :) miun hurja vahtikoira <3

Choco on kyllä ottanu nää muuttotouhut tosi rennosti. Makoilee millon missäkin, eikä turhia stressannut vaikka aluksi huonekaluja rupes häviämään vierestä ja toisessa paikassa kaikki tavarat onkin pahvilaatikoissa. Nytkin se kuorsaa tossa omalla pedillään :) Choco on vaan niin mahtava koira! <3

Huomenna palkitsen Chocon hyvästä käytöksestä kun päästään pitkästä aikaa Kokkosen Tuijan treeneihin ;)

Kotimaan matkailua

Koska kesän aikana ei tullut reissattua muka tarpeeksi, suunnattiin Chocon kanssa reissuun 10.-12.9. :) perjantaina matkattiin Porvooseen, jossa tarkoituksena oli mennä isäni, Tiinan ja Dogo Argentino Obin kanssa Skepparsin leirintäalueelle. Porvoossa treffattiin iskän porukan kanssa ja suunnattiin leirintäalueelle. Perillä oltiin vasta myöhään illalla, mutta ei oltu edes viimeiset paikalle tulijat sinä iltana :) Pystytettiin leiri ja kokkailtiin vähän iltapalaa ja sitten oltiinkin valmiita nukkumaan.

Lauantai aamuna oli aikainen herätys, sillä Choco oli ilmoitettu Porvoon koiranäyttelyyn. Kehä alkoi klo 10 aamulla. Paikalla oli viisi muutakin länderiä ja päivän kohokohta oli Chocon Milou-veljen näkeminen. Erittäin hurmaava vanha herra ;) Tuomarina meillä oli Stefan Sinko, ja hänellä meni yhteensä 15 minuuttia kaikkien ländereiden arvostelussa - nopea mies :D Veteraani luokassa Choco hävisi Milou-veljelle ollen VSP-vet. Paras narttu kehässä Chocon sijoitus oli PN2. Tuomarin mielestä Choco oli liian voimakas. Noh, onhan tuo koiruus harrastanut agilityä koko ikänsä, joten lihasta löytyy ;)

Kehän jälkeen käytiin vielä shoppailukierroksella ja uusi metallihäkki tarttui mukaan. Autoon ostin hieman isomman häkin tulevaisuuden varalle ;)

Näyttelyn jälkeen ajeltiin takaisin leirintäalueelle. Leirintäalue oli erittäin mukava. Keskellä ei mitään ja aivan ihana seutu. Paljon hyviä metsiä joissa koiria juoksuttaa. Paikka on meren rannalla, mutta yllättävää kyllä, merituuli ei tuntunut liian kylmältä. Loppupäivä meni turisten ja saunassa käyden. Kyllä leirintäelämä on rentoa. Asuntoauto on kyllä näppärä :D

Sunnuntaina mie suuntasin heti aamusta Haminaan agilityn piirinmestaruuskisoihin ja muu porukka jäi vielä Porvooseen sillä Obilla oli vielä kehä edessä :) Obista leivottiin näissä skaboissa FI MVA! Onnea!

Haminassa olin hyvissä ajoin ja ehdin katsella minien rataa sekä käydä kunnon aamulenkillä. Keli oli hieman ärsyttävä, sillä välillä oli kuuma ja välillä kylmä. Radalle lähtiessä jännitti, mutta ei liikaa. Nykyisin jännitän kaikista eniten ensimmäistä rimaa, mutta tällä kerralla rima pysyi erinomaisesti paikallaan. Alun koukeroista selvittiin ilman riman pudotuksia ja virheitä, joten seuraavaksi jännäsin kontakteja sekä keppien aloitusta. Kontaktit olivat erinomaiset ja nopeat ja kepeille vientikin onnistui, jes! Parin esteen kautta päästiin loppusuoralle ja hittolainen kun ei meinannut jalat toimia. Onneksi koira irtosi hyvin vaikka ohjaaja oli todella paljon myöhässä. Maaliin päästiin tuloksella 0 (-4,36) ja lopputuloksissa oltiin 3. Jippikayjei ;)

Toiselle radalle paineet olikin sitten jo suuremmat sillä nolla pitäisi tehdä jotta sijoittuisi yksilö piirinmestaruuskisassa. Noh, maaliin tullessa mie luulin et tulos oli 5, koska yksi rima tipahti, mutta sitten miut tipautettiin takasin maan pinnalle, sillä otettiinkin hylky jo kolmannella esteellä!! Joko Chocon toinen takajalka tai häntä oli osunut putken väärään päähän kun käännös valui liian pitkäksi. Harva koira menee takapää edellä väärään päähän putkeen mut näköjään sekin on mahdollista ;D emme siis sijoittuneen yksilökisassa. Vielä olisi kuitenkin joukkuerata edessä.

Joukkuerata vaikutti suhteellisen helpolta, paitsi että loppusuora olisi voinut olla haastava jos vauhti olisi kasvanut liian suureksi. Chocon kanssa lähdettiin joukkueemme ensimmäisenä koirakkona. Miuta jännittää tällaset joukkueradat ehkä kaikista eniten, joten yritin saada mieleni kuriin ennen radalle lähtöä. Choco lähti hyvin, oli kuulolla ja suoritti kontaktit kohtuullisesti. Maaliin tultiin tuloksella 0 (-10,94). Olin erittäin tyytyväinen suoritukseemme. Meidän jälkeen vielä kolme muutakin joukkuelaistamme suorittivat radan, joista kaksi saivat tuloksen 5 ja viimeinen 0. Koska kolmen parhaan suoritus laskettiin lopputuloksiin, oli joukkueemme tulos 5 (-31,16). Tällä tuloksella sijoituimme hienosti hopealle :)

Vielä uupuisi yksi nolla ensi vuoden SM-kisoihin, mutta onneksi ei ole vielä mitään kiirettä ;) seuraavan kerran kisaillaan tod.näk. oman seuran kisoissa ensi kuussa. Siihen asti treenaillaan ja nautitaan lenkeistä ihanan syksyisissä maisemissa :)

Kisailua Kouvolassa

Eilen käytiin kisailemassa Kouvolassa kolmen startin verran :) Kerrankin olin kisapaikalla hyvissä ajoin ja ehdin käydä hyvin kävelemässä ja seurailemassa rataa! Tuomarina kahdella ensimmäisellä radalla oli Marja Lahikainen ja viimeisellä radalla Sami Topra.

Ensimmäinen rata oli hyppyrata ja jostain syystä miuta jännitti ihan hirveästi. Pitkään aikaan ei ole jännittänyt noin. Choco lähti radalle kolmantena, joten rataantutustumisen jälkeen sai rynnätä hakemaan koiraa ja suoraan radalle. Mie lähden radalla mieluummin loppupäässä ja ihan rauhassa kun heti alussa ja kauheella kiireellä.

En saanut mitenkään itseäni rauhoitettua ennen radalle lähtöä. Kamala hepatus ja levoton olo. Meno olikin sitten sen näköistä, huh huh. Oli niin surkeaa ohjausta koko radan ajan. Mie säntäilin edestakasin ja huidoin minkä ehdin. Yksi rima tuli alas ja kepeillä tein todella typerän virheen. Choco kestää sen että teen persjätön kepeillä, mut miun pitäs silti liikkua eteenpäin, mutta eilen pysähdyin heti kun pääsin koiran ohi ja lähdin jo ohjaamaan seuraavalle esteelle -> kaksi viimeistä väliä jäi pujottelematta. Kyllä suututti. Maaliin tultiin tuloksella 10.

Seuraavalle radalle päätin rauhoittaa oman ohjauksen, mut silti tuntui jotenkin levottomalta. Miksi ei voi vaan liikkua ihan rauhassa vaan pitää hepattaa ja steppailla? :) Meno tuntui ihan kohtuulliselta, mut sit Chocon itsevarmuus tuotti hankaluuksia :) mie yritin kääntää koiraa oikealle, mutta arveli että kepeille mennään, joten ampaisi suoraan väärään väliin kepeille. Tuossa huomaa sen että välillä Choco lähtee hakemaan esteet liian aikaseen, tosin kyllä myönnän että ohjaus ei ehkä ihan ollut kohillaan, mutta kuitenkin :)

Toisen radan jälkeen vähän "kiukuttelin" Chocolle ja näköjään se tepsi, sillä viimosella radalla oli niin hyvin kuulolla ja meno tuntui hyvältä. Ihan suunnitelmien mukaan en ehtinyt ohjaamaan, mutta siitä huolimatta meno oli mukavaa :) maaliin päästiin tuloksella 0 ja hyvällä ajalla. Kuitenkin muutama nopeampi koirakko oli ja meidän sijoitus 4. :)

Kaikista parasta tässä päivässä oli kontaktit! Ne oli suorastaan MAHTAVAT ;) ikinä aikasemmin Choco ei ole ottanut kontakteja noin hyvin. Nyt tuli nätisti ja reippaasti alas asti ihan niinkuin treeneissäkin. Kontaktitreenit ovat siis tuottaneet tulosta :)

Seuraavan kerran kisataankin piirinmestaruudesta. Ens perjantaina lähden Porvooseen ja lauantaina pitäis käydä näyttämässä Chocoa Stefan Sinkolle ;) sunnuntaina sitten suuntaan Porvoosta Kotkaan piirinmestaruuskisoihin :)

Lappeenrannan kisailut

Viikonloppu hurahti taas agilityn merkeissä. Lappeenrannan agility urheilijat ry järjesti kisat lauantaina 1 ja 2 -luokkalaisille ja sunnuntaina 3-luokalle. Lauantaina olin aamupäivän kisoissa töissä ja oli mahtavaa nähdä paljon onnistuimisia. Oman seuran jäseniä oli mukava määrä kisaamassa ja menestys oli huimaa! Onnea kaikille! :)

Sunnuntaina kisattiin sitten Chocon kanssa kolmella radalla. Kaikki radat tuomaroi Elina Hannikainen.

Päivä aloitettiin hyppyradalla, jossa tuli het ensimmäinen rima alas :/ ja itseni tuntien tiesin heti ettei olisi kannattanut jatkaa loppuun asti. Miulla on paha tapa lopettaa yrittäminen varsinkin jos ensimmäinen rima tipahtaa. Choco osaa kyllä käyttää tilanteen hyväkseen ja meno onkin sitten sen näköistä. Puolessa välissä rataa tuli hylky kun Choco ampaisi väärään päähän putkea.

Mieli oli maassa kun seuraavalle radalle olin lähdössä, mutta yritin itseäni tsempata. Juuri ennen radalle lähtöä oma olo oli hyvä, mutta taas ohjasin koiran jotenkin tosi tökerösti ja toinen rima tuli alas. Noh, se ei niin paljoa harmittanut ja sain tsempattua itseni kunnon ohajaukseen. Meno oli mukavaa, mutta sitten viimeisen putken jälkeen tapahtui jotain tosi kummallista. Choco tuli putkesta ulos ja edessä ei ollut mitään muuta kuin puomi. Mie otin putken aikana vähän etumatkaa ja juoksin jo puomin vierelle. En sanonut koiralle mitään, mutta ohjasin kädellä Chocoa kohti puomia ja oletin että tottakai se sen suorittaa kun on siinä suoraan edessä, mutta EI. Choco juoksee puomin ohi!? Videolta katsoin että se oli jo menossa puomille, mutta just ennen puomia päättikin juosta miun perään. Olinko sitten liian pitkällä jo, vai horjahtiko askel juuri ratkaisevalla hetkellä ja Choco luki sen puomilta pois ohjaamiseksi, mene ja tiedä. En jaksanut ottaa enää puomia uudelleen vaan juostiin suoraan maaliin. Tuloksena hyl!

Tämän radan jälkeen fiilis oli jo tosi huono. Viimeiselle radalle lähtiessä päätin että nyt tsempataan täysillä, eikä mitään löysäilyjä. Hieman jännitin rimoja kun jätin Chocon kahden hypyn taakse, mutta nyt hyppäsi hyvin, eikä rimat kolisseet. Puomin kontakti oli hyvä, mutta radan haastavin kohta oli melko kamala. Putki meni aan ali ja putkelle mentiin ns. pimeään kulmaan. Hieman jännitin aata, koska putken suu oli ihan siinä aan vieressä. Jätin ehkä hieman liian vähän tilaa Chocolle suorittaa putki, joten yritti tökkiä kaikista mahdollisista kohdista putkeen, mutta putken suuta ei meinannut löytyä. Loppujen lopuksi putken suu löytyi ja onneksi ilman virheitä. Tuomari meinasi jo antaa virheen, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä Choco löysi reitin putkeen sisälle :) Maaliin päästiin tuloksella 0 (-6,94) ja sijoitus 5./24. Nyt puuttuu SM-kisoihin enää kolme nollaa ja niitä jahdataan seuraavan kerran Kouvolassa 4.9. ;) Kouvolassa onkin pienet kisat sillä medejä oli ilmoittautunut ainoastaan 17.

Loppuun vielä pari Marika Blomin ottamaa kuvaa Chocosta

Sawo Show 2010

Vietettiin oikein mukava pidennetty viikonloppu Kuopiossa Sawo Shown merkeissä. Varattiin mökki Tahkolta, joka osoittautui erittäin mukavaksi paikaksi :) yllättävän rauhallista siellä oli, vaikka kesä on vielä parhaimmillaan :)

Kaiken kaikkiaan koko meidän porukalla oli erittäin onnistunut näyttelyviikonloppu. Viikonlopun saldona yhteensä 4 x rop-vet, 3 x Rop, 1 x Vsp, 2 x varasert, FI MVA.

Itse mietin pitkään ilmoitanko Chocoa ollenkaan kehiin, mutta päätin kuitenkin ilmoittaa lauantaille sekä sunnuntaille. Tein päätöksen että kierretään sen verran näyttelyitä että saadaan Chocosta Suomen muotovalio ;)

Lauantain arvostelu:

9 years old. Correct bite. Quite compact in bodycoor anqulations. A bit soft in coat & could be a bit higher in neck. Good movement.
Petru Muntean, VET ERI VEK1 PN2 VASERT ROP-VET

Sunnuntain arvostelu:

Erinomaiset mittasuhteet. Kaunis pää. Kauniit tummat silmät. Erinomainen pigmentti, purenta ja hampaat. Täyteläinen kaunis runko. Hyvät kulmaukset. Ei parhaassa karvassa. Liikkuu erinomaisesti, lähes yhdensuuntaisesti.
Rainer Vuorinen, VET ERI VEK1 PN1 ROP ROP-VET SERT -> FI MVA


Sunnuntaina Rainer ihastui Chocoon ihan tyystin. Kiitti oikein että toin näin ihanan länderin hänelle arvosteltavaksi :) Jokunen tovi siinä Rainerin kanssa turistiin ennenkuin suunnattiin palkintojen hakuun sekä kotimatkalle. Ryhmäkehiin ei jääty, koska kotimatka oli pitkä, ja kello jo paljon.

Lauantaina jäätiin paras veteraani -kehään, mutta yllättäen meidän kohdalla tuomari käänsi pään toiseen suuntaan, joten jatkopaikkaa ei meille herunut.

Viikonloppu oli mahtava. Keli hieman liian kuuma, mistä johtuen itsellä edelleenkin veto pois.

Viimeistään kahden vuoden päästä suunnataan samanlaiselle reissulle, luultavasti hieman erilaisella koirakokoonpanolla ;) seuraavalle reissulle varataan kyllä isompi mökki, sillä neljä naista ja kahdeksan koiraa vaativat jonkin verran tilaa ;D